Henna Carina

Suomen Kansallisoopperan avoimet ovet 29.10.11

2011-10-22T23:41:00.012+03:00

Suomen Kansallisoopperassa on avoimien ovien päivä lauantaina 29.10.11 klo 10-16. Siellä pääsee tutustumaan mm. meidän prokkikseemme, Doctor Atomiciin.
Alla lisätietoa avoimien ovien päivästä (lainattu oopperan sivuilta):

Oopperan Avoimien ovien päivä (klo 10-16) on huippusuosittu koko perheen tapahtuma, jossa voi osallistua työpajoihin, kiertokäynteihin, balettitemppurataan, nauttia konsertista tai seurata Doctor Atomic -oopperan pääharjoitusta.
Voit osallistua myös pukusovitukseen ja poseerata oopperatähden tamineissa. Kuvamuiston saat halutessasi mukaasi! Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.
Maksuttomia pääsylippuja kiertokäynneille ja työpajoihin jaetaan Töölönlahden puoleisessa aulassa klo 10 (aamupäivän tapahtumat) ja klo 11.45 alkaen (iltapäivän tapahtumat). Pääharjoituslippuja saa Mannerheimintien puoleisesta aulasta.

Kiertokäynnit
Kurkista oopperatalon kulisseihin puolen tunnin kiertokäynnillä. Liput aamupäivän kierroksille klo 10 alkaen, iltapäivän kierroksille klo 11.45 alkaen. Viimeinen kierros lähtee klo 14.15.

Doctor Atomic -oopperan avoin pääharjoitus
Millaiset ovat tunnelmat näyttämöllä viikko ennen ensi-iltaa? Tutustu uutuusteoksen harjoituksiin klo 11-n. 12.15 (liput klo 10 alkaen) tai n. klo 12.30-14.30 (liput klo 11.45 alkaen). Ei perheen pienimmille.

Doctor Atomic -oopperan teosesittely
Tutustu Juhani Koiviston johdolla John Adamsin kiinnostavaan uutuusoopperaan ennen avointa harjoitusta. Teosesittelyt päälämpiössä klo 10.30 ja 12.

Näyttämötekniikan työpaja
Kokeile miten esitys syntyy näyttämö-, ääni- ja valaistustekniikan ammattilaisten voimin. Tunnin mittainen työpaja Alminsalissa kaikille yli 10-vuotiaille klo 10.15 ja 11.15 (liput klo 10 alkaen) sekä klo 12.45 ja 13.45 (liput klo 11.45 alkaen).

Tähtitanssijan balettitunti
Millaista on balettitanssijan arki? Kokeile baletin perusliikkeitä ja baletillista tanssia tähtitanssijan johdolla klo 15. Balettitunti sopii yli 8-vuotiaille. Liput klo 12 alkaen.

Laulumusiikkimatinea
Nauti laulumusiikista Kansallisoopperan kuoron laulajien matineakonsertissa klo 15. Ohjelmassa suosittuja aarioita ja lied-musiikkia.

Balettitemppurata
Baletti on hauskaa ja energistä! Kokeile balettitemppuja oikeiden tanssijoiden seurassa Alminsalin lämpiössä klo 10.15-13.15. Temppurata kutkuttaa 3-12-vuotiaita.

Maskeerausnäytös
Miten tehdään kalju, entä ilkeän sheriffin naama? Non-stop-maskeerausnäytös Mannerheimintien puoleisessa aulassa klo 10-14.

Naamiokioski
Lavastamon väki muovaa naamioita naamioitumishaluisille. Non-stop-kioski päälämpiössä klo 10-14.

Pukusovitus
Oletko aina halunnut kokeilla tutua? Kuinka kookkaita hattuja puvustosta mahtaa löytyä? Tule sovittamaan ja vie kuva kotiin muistoksi! Non-stop-pukusovitus päälämpiössä klo 11-14.30.

Lämpimästi tervetuloa!

Diego Dalla Palma - Smokey Eyes

2011-09-26T10:12:00.006+03:00

Pikkujoulut alkavat kohta, ja syksyyn kuuluu muutenkin hieman tummempi meikki. Syksyn trendimeikki 2011 on ehdottomasti smokey eyes silmämeikki yhdistettynä nudeen huulimeikkiin. Diego Dalla Palma:n Smokey Eyes on ainutlaatuinen kitti, joka sisältää ammattilaisen käyttövinkit, värikosmetiikan sekä tarvikkeet täydellisen silmämeikin luomiseen. Huulipunaksi sopii hoitava Classic Lipstic nro 07 sekä upea oranssi huulikiilto nro 17.
Kyseiset tuotteet löytyvät Studio44:stä (Torikatu 21, Oulu). Kititn hinta 59€, huulipuna 26€ ja huulikiilto 22€.

Oulu Body & Fitness sekä Fitness kisajatkot

2011-09-15T12:44:00.004+03:00

Oulun Madetojansalilla pidetään tulevana lauantaina 17. syyskuuta 2011 Oulu Body & Fitness -kilpailut. OBF järjestetään nyt kolmannen kerran. Alkukilpailu on klo 12.00, ja finaali klo 16.00. Liput maksavat 30 euroa.

Jokainen tapahtumahan täytyy päättää toki hienosti, ja tätenpä Janne Tulkki laulaa luikauttaa ravintola Tähdessä kisailtana. Jatkot alkavat klo 21.00. Illan tapahtumassa mm. Manninen Challenge, haastatteluja, arvontoja, kilpailuja, body show ynnä muuta mukavaa. Tilaisuuteen ilmainen sisäänpääsy klo 21.00 asti.
Paikalla myös jälleen Henna ja Hanna.

Kuusamossa

2011-09-13T21:33:00.010+03:00

Viime viikonloppu meni rentoutuessa Kuusamossa Rukajärven tienoilla.
Kohta on alkamassa sellainen rumba, että parempi kerätä voimia. Muutan syyskuun lopulla Helsinkiin. Pääsin Suomen Kansallisoopperaan mukaan Doctor Atomic -nimiseen prokkikseen, ja harjoitusaikataulut tulevat olemaan varmasti suhteellisen tiukat.
Mutta Atomicista lisää sitten kun on ajankohtaista.

Alla jälleen kuvanpaljoutta. Tällä kertaa Rukan suunnalta.

Ruska oli Kuusamossa jo aika pitkällä.

Jos metsään haluat mennä nyt - haluan

2011-09-03T20:13:00.011+03:00

Kävin taas metsässä tarpomassa Popan kanssa. Tällä kertaa kohteena oli ihan oma metsä. Mukana oli (jälleen) kamera. Kuvia tuli räpsittyä vähän liikaakin. Vai voiko kuvia koskaan ottaa liikaa?
Muutama metsälintu pääsi yllättämään meidät, mutta kuvia en kerinnyt ottaa. Sen verran vauhdikkaita kavereita ne ovat. Kuvaamisen ohessa piti napsia puolukoita ja mustikoita. Hitsi vie kun oli isoja ja maukkaita. Pitihän ne perunatkin pyöräyttää - pannukahvista puhumattakaan. Onnistunut reissu kaikin puolin.

Mania - villi mustaherukka maistatus Classic Gymillä

2011-08-31T17:20:00.004+03:00

Salille menossa? No, väsyttääkö? Tarvitsetko lisää virtaa? Eikö voimat riitä?
Ota Mania, villi mustaherukka ja kyllä jaksat! Oikea treenilaturi. Tule vaikka itse maistamaan Oulun Classic Gymille torstaina 1. syyskuuta klo 15-19 ja tuo kaverisikin mukana! Osoite Kempeleentie 5.

Mania -valmisteen tieteellisesti kehitetty koostumus parantaa vireystilaa, estää lihasten happamoitumista ja lisää rasvavarastojen käyttöä energiaksi. Lisäksi mania -valmisteen aminohapot vaikuttavat edullisesti fyysisen kuormituksen aikaansaamiin hormonaalisiin vasteisiin ja estävät immuniteetin heikentymistä. Mania sisältää myös keskeiset elektrolyytit. Tuote ei sisällä keinotekoisia aromeja tai väriaineita. Mania on makeutettu sukraloosilla ja makuna on villi mustaherukka.

Tervetuloa maistelemaan ja toteamaan hyväksi!

Kuvia Designtorilta

2011-08-31T16:37:00.011+03:00

Sää suosi Designtoria, ja kävijöitä oli kivasti - noin parisen tuhatta. Alla muutama kuva torilta sekä uniikkipukunäytöksestä.

DJ Tuomenkukan mahtava Gramofoni

Minna Kaartisen (Vietto) upea korsettiasu syksyisissä väreissä

Laura Sunin kädenjälkeä

Katja Iljanan (KIKS) luomus

Ja lopuksi kaikki mallit yhdessä

Kiitos kävijöille, kiitos Designtorin järjestäjille (erityiskiitos Tiina Meriläinen / Non Boutique), kiitos suunnittelijat ja kiitos mallikollegat.

Oulun Taiteiden Yö 2011

2011-08-24T10:52:00.009+03:00

On taas aika taiteiden. Oulun Taiteiden Yö valloittaa kaupungin torstaina 25. elokuuta, ja joka puolella on taidetta enemmän tai vähemmän.

Olen mukana Non Boutiquen Uniikkipukunäytöksessä, joka on klo 20.30 Designtorilla Pakkahuoneenkatu 5 edustalla.
Näytöksessä on vaatteita Viettolta (suunnittelija Minna Kaartinen, Helsinki) Design by Mirkalta (Mirka Tuovinen, Varpaisjärvi), Kiksiltä (Katja Iljana) ja Non Boutiquen omilta suunnittelijoilta Rebecca Ahavalta ja Laura Sunilta.
Designtorin näytteilleasettajat ovat:

¤ Aamuruskonmaa
¤ Designpiste Siira
¤ Eija Nevala
¤ Ekoihana
¤ EMiDo
¤ FrostBiteJeweler
¤ Hoop-A-Trix
¤ Kiks & Locksteady
¤ Kultasepänpaja Matti Kärsämä
¤ Lumi Accessories
¤ Melina Pyykkönen
¤ Merry Go Round
¤ Neiti Rousku
¤ Pienet Oranssit
¤ Rusinastudio
¤ Silmu-Keramiikka
¤ Uoma Design

Designtori avoinna:

to 25.8. klo 15 – 22
pe 26.8. klo 15 – 21
la 27.8. klo 10 – 15

Designtorin tapahtumat Taiteiden yönä 25.8:

19:00 Gramofoni-Dj Tuomenkukka taikoo savikiekoiltaan vanhan ajan lumoa ja jazzin riemua
20:30 Uniikkipukunäytös: Kiks & Non Boutique
21:00 Hoop-A-Trix vannetanssiesitys

DESIGNTORILLE VAPAAPÄÄSY!!

Isokankaan retkeilypolulla 3.8.11

2011-08-04T15:05:00.018+03:00

Kuivaa mäntykangasta, rehevää kuusimetsää ja järvi. Mikä paikka on kyseessä? No Isokankaan retkeilypolku tietenkin!
Kävin toissapäivänä kyseisellä polulla. Saattoi olla muuten jopa elämäni ensimmäinen kerta tuolla polulla. Jännä juttu sinänsä, kun luulin jo kolunneeni kaikki lähiseudun retkeilypolut kymmeneen kertaan. Voihan toki olla etten vain muista käyneeni tuolla.
Maaston vaihtelua ei reitillä juurikaan ollut. Korkeuseroja jonkun verran, mutta kyllä esimerkiksi Pilpasuolla on paljon enemmän vaihtelevuutta - ja tämä on vain minun mielipiteeni. Maastopyöräilyyn tai juoksemiseen Isokankaan retkeilypolku on erinomainen!

Pienenä kuljin isäni mukana luonnossa paljonkin. Kerran kun olimme käveleskelleet metsässä, ja minua vaahtosammuttimen kokoista nappulaa oli alkanut väsyttää, olin sanonut isälle; "Isä, minua vähän väsyttää. Minä voin kyllä jäädä tähän. Jatka sinä vain matkaa". Kas kummaa isä ei ollut raaskinut jättää minua siihen istumaan, vaan oli kopannut syliin ja matka oli jatkunut näin.

Lapsuuden muistoista Isokankaan kuviin.

Mannisen uudistettu myymälä tsekattu - hyväksi todettu

2011-08-02T11:17:00.013+03:00

Kävin tutustumassa Mannisen uuteen myymälään eilen. Paikka on laitettu oikein mellevän näköiseksi.
Kävelin myymälään monen monituista kilometriä hiki otsassa, ja kun pääsin perille, vastaanotto oli ihana: Hanna tarjosi minulle kylmää Bio Coco Coconut Wateria eli super terveellistä kookosvettä.

Myymälän tarjonta oli huomattavasti monipuolistunut ja palvelu pelasi erinomaisesti - kuten ennenkin.
Siellä on parhaillaan monen monituista huipputarjousta meneillään. Kannattaa käydä katsomassa!

Anssi Manninen ja hyökkäävä jalka

Henna & Hanna

Hannan ja Riitan paitaesittely

Itselläni tarttui mukaan:
Anabolic Overdrive 2 2,5 kg appelsiini

Viva Multi Duo vahva monivitamiini

Supreme Protein Bar -protskupatukoita

Pilpasuolla 24. heinäkuuta 2011

2011-07-25T08:26:00.015+03:00

"Ei sade haittaa alkuunkaan, kun Pilpasuon poluilla tallustaa."

Eilen tuli sellainen olo, että nyt täytyy päästä rauhoittumaan metsään kaiken hälinän keskeltä. Vettä tuli taivaan täydeltä, mutta mitäs pienistä. Kamera, eväät sekä koira messiin, ja autonkeula kohti Pilpasuon seitsemän kilometrin pituista luontopolkua.
Useimmiten evääksi otetaan makkarapaketti ja ehkä kahvia termarillinen, mutta minä päätin tehdä tällä kertaa vähän erilaiset eväät. Hifistelyksihän tuo meinasi mennä.

Leipä numero yksi: ruisleipää - päälle rosvopaistia sekä Emmental Sinileimaa.
Leipä numero kaksi: ruisleipää - päälle Prosciutto di Parma eli parmankinkkua ja Briejuustoa + yrttituorejuustoa + liraus chiliöljyä ja mustapippuria.

Minä tyttö innostuin paistamaan myös lättyjä reissuun. Lätyt piti toki "testata" ennen lähtöä jäätelön, mansikoiden ja suklaakastikkeen kera. Testin tulos: kelpaavat reissuun..

Sitten päästiin reissuun, ja kamera alkoi laulaa heti alkuunsa.

Reissun puolessa välissä oli evästauko ja vesisade lakkasi kuin pyynnöstä.

Kaksivuotias Herra.P nautti ulkoilusta täysin rinnoin!

Jos et ole vielä käynyt tutustumassa Pilpasuon luontopolkuun, suosittelen korjaamaan tilanteen tänä kesänä. Reitillä on mukavasti nuotiopaikkoja sekä laavuja. 367 hehtaarin suuruisella suoalueella voi törmätä mitä mielenkiintoisimpiin eläimiin ja öttiäisiin. Muutama teeri tuli nähtyä ja pari hevostakin (ei kuitenkaan villihevosia) ja ihan reitin lopussa meitä tervehti Saku-Sammakko.

Manninen laajentaa myymälää

2011-07-12T08:33:00.004+03:00

Hajottamontiellä räjähtää, kun Anssi Manninen ja Hanna Savolainen avaavat uudistetun noutomyymälän 1. elokuuta.
Tiedotteesta lainattua:

"Manninen Superstore - kuntoilijan terveystavaratalo

Manninen Nutraceuticals Oy avaa loppukesästä täysin uusitun noutomyymälän, jota kutsutaan nimellä Manninen Superstore. Uusittu myymälä sijaitsee samoissa tiloissa kuin aiemminkin, mutta kyseinen tila tulee olemaan jatkossa pelkästään noutomyymälän käytössä. Näin ollen noutomyymälän pinta-ala suurin piirtein kaksinkertaistuu.

Ravintolisien ja erityisruokavaliovalmisteiden lisäks...i Manninen Superstoren valikoimaan kuuluvat myös rohdoslääkkeet, luomuelintarvikkeet, kuntoiluvarusteet ja terveydenhuollon välineet ja tarvikkeet. Tarkoituksena oli rakentaa kattava tuotevalikoima, josta kuntoilijat, urheilijat ja laihduttajat löytyvät kaiken tarpeellisen terveytensä ja suorituskykynsä maksimoimiseen. Avajaispäivänä valikoimassamme on tulee olemaan noin tuhat tuotetta vitamiineista kylmäpakkauksiin, ja valikoimaa tullaan kasvattamaan kysynnän mukaan. Pääpaino on kuitenkin sellaisissa tuotteissa, jotka kiinnostavat erityisesti kuntoiluporukkaa. Meillä on siis tarkoitus toimia kuntoilijan ikiomana terveystavaratalona.

Manninen Superstoren valikoimaan kuuluvat mm. seuraavat tuotemerkit: Manninen Nutraceuticals, Vida, Easy Diet, Leader, Supreme Protein, WNT, Mivitotal, Naturdiet, Pharma Nord, Colon Clear, Solgar, Salus, SportLife, Disney, Friggs, Maxim, Olimp, Midsona, Organic Food Bar, FinnMax, Thermal Care, Vulkan ja Ice Power.

Avajaisviikolla eli elokuun ensimmäisellä viikolla Manninen Superstoressa on runsaasti supertarjouksia, ilmaisnäytteitä ja muuta mukavaa. Asiantuntevat myyjämme auttavat Sinua löytämään itsellesi juuri sopivat tuotteet.

PS. Myös Mannisen verkkokaupan tuotevalikoima kasvaa koko ajan:
http://manninen.valmiskauppa.fi/index.php"

Noutomyymälästä saa myös upeita naisten treenipaitoja Mannisen logolla varustettuna:

Paitamalli 1 (logo selässä)

Paitamalli2 (logo edessä)

Manninen Nutraceuticals Oy
Hajottamotie 11, 90620 Oulu

Huijareiden mukana

2011-06-28T09:17:00.006+03:00

Kesä tulla jolokuttaa, syksy jo kohta ovelle kolokuttaa. No ei nyt kuitenkaan ihan vielä.
Minun kesäni on mennyt näyttämöassistenttina Joensuussa Laulurinteen kesäteatterissa, Vain muutaman huijarin tähden -maalaiskomedian merkeissä (kuten viime kesänä).
Näytöksiä on jäljellä enää kuusi, joten kaikki kynnelle kykenevät tulkaahan katsomaan! Tuolta osoitteesta lisätietoa esitysaikataulusta sekä hinnastosta -> http://www.vainmuutamanhuijarintahden.fi/
Nyt on jälleen hoppu, joten nytpä on tämä tarina loppu.

Laitetaan vielä muutama kuva tylsää tekstiä värittämään.

Laulurinteelle kohosi korkeaakin korkeammat katsomot (ko. kuvassa vielä hieman rakennusvaiheessa)

Liikkuva "mainostaulu"

Popasta tuli innokas teatterimaskotti!

HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!!!!!!

Mä lähdin pois

2011-05-22T19:09:00.005+03:00

Minä vihaan jäähyväisiä. Minä vihaan luopua sellaisesta mitä rakastan. Minä vihaan lähteä pois paikasta jossa minulla on hyvä olla. Minä vihaan tavaroiden pakkaamista. Minä vihaan sitä, että aamulla kun herään, en voi palata enää teatterin pariin ihanian ystävien kanssa. Minä vihaan sitä, että jokainen väkivahvalainen 10-11 lähtee kulkemaan omia polkujaan.
Pakko se on hyväksyä. Koulu on loppu ja jokainen meistä lähtee kohti uutta.
Kohti uutta.. mikä se uusi on? Sitä ei taida tietää tässä vaiheessa vielä kukaan meistä.

Enää ei ole aamulenkkejä ja Tiinan vetämiä Pilates-tunteja jalan nostojen kera. Hetkinen, tai ehkä olenkin vain käymässä kotikaupungissani ja pianhan tulen takaisin väkivahvalaisten pariin. Enkö tulekin? Ei, en tule väkivahvalaisten pariin. Joensuuhun kyllä menen vielä takaisin ja teatterin pariin, mutta en väkivahvalaisten kanssa. Tällä kertaa vuorossa on Vain Muutaman Huijarin Tähden -poppoo, kuten viime kesänä Oulussa.

Vuosi Väkivahvassa on antanut niin paljon. Nyt käsitän mitä näyttelijäntyö oikeasti on. Tärkein oivallukseni lienee läsnäolon merkitys. Ainiin, ja oma näyttelijäntyöni ei ole enää sellaista väkisin työntämistä. Tai no ehkä siihen tulee aina välillä langettua, itse kullakin, mutta sen tiedostaa melko nopeasti.
Tuntuu kuin olisin rauhoittunutkin vuoden aikana. Käytän energiani hyödyllisesti hosumisen sijaan. Energiaa nimittäin riittää vaikka muille jakaa.

Muutosta on tapahtunut kyllä hurjasti moneen suuntaan.
Jos joku harkitsee itselleen ammatiksi näyttelijän uraa, suosittelen ehdottomasti Väkivahvaan menemistä

Teatteri Väkivahva on ollut yksi elämäni parhaista vuosista!
HYVÄSTI RAKKAAT OPISKELUTOVERIT JA TIINA & KAITSU SEKÄ ESA "EDI" HIRVONEN, TEIJA KONTIO, MIRA LAAKKONEN, PAMELA TOLA, ASKO HEISKANEN, HANNU "POKE" PORKKA, SINIKKA TOSSAVAINEN, KRISTIINA KINNUNEN JA PASI RÄSÄMÄKI. Kiitos kuuluu myös Pohjois-Karjalan opiston (Niittylahden) iloiselle henkilökunnalle, kuten Erkki-talonmiehelle, siivoojille, keittiön emännille ja rehtorille!!!

Nyt siteerataan hieman Alangon Ismoa:

Mä lähden pois pois pois pois
Pois tästä maasta jossa hiukset jäätyy kiinni lattiaan
Mä lähden pois pois pois pois
Pois tästä kaupungista jossa sormet tarttuu kiinni ikävään

Muutetaan pois tästä maasta
mutta minne me muutetaan
Sinnekö missä siintää onnen satumaa?
Sinnepä sinne vie mun aatoksein
kun räntää sataa vaakasuoraan
ja harmaa kylmä peittää maan

Mä lähden pois pois pois pois
Pois tästä maasta jossa juuret kasvaa kiinni kivikkoon
Pois tästä kaupugista jossa nauru kuolee nauruun

Muutetaan pois tästä maasta
sinnekö missä siintää onnen satumaa
kun räntää sataa vaakasuoraan

Anna Liisa näytelmästä on tullut menestys

2011-04-05T13:26:00.004+03:00

Anna Liisan ensi-ilta on takana ja kaikki on mennyt loistavasti. Kenraaliharjoitukset hieman tökkivät, mutta enskari olikin sitten kuin eri näytelmä. Niinhän se monesti menee, että kenraali on karmea ja enskari loistava. Onneksi noin päin.
Katsomo oli aivan täynnä, ja mukana seuraamassa oli myös teatterikriitikko Sari Sudensalmi sanomalehti Karjalaisesta. Arvostelun (hyvän sellaisen) voi käydä lukemassa oheisen linkin takaa: http://www.karjalainen.fi/karjalainen/Kulttuuri/kokonaisuus_hallussa_7005410.html
Varauspuhelin pirisee mukavaan tahtiin ja sähköposti tulvii lippuvarauksia. Positiivinen puskaradio on lähtenyt kiertämään näytelmästämme. Kannattaa tulla katsomaan ennen kuin on myöhäistä!

Tällä viikolla on viimeiset kotiesitykset ja ensi viikolla onkin sitten kiertueelle lähdön aika. Surullista että koulu on kohta ohi. Tulen kyllä kaipaamaan jokaista Väkivahvalaista. Meillä on ollut niin tsemppaava ja hyvähenkinen porukka, että en ole koskaan törmännyt tällaisiin luokkakavereihin! Ketään ei jätetä koskaan pulaan, ja aina tuetaan toinen toisiamme.

No, ei auta vielä vuodattaa surun kyyneliä. Pitää nauttia täysillä viimeisistä hyvistä hetkistä Väkivahvalaisten kanssa.

Teatteri Väkivahva vaikuttaa siellä ja täällä

2011-03-19T15:57:00.002+02:00

Olimme tänään Teatteri Väkivahvalaisten kanssa kauppakeskus Iso Myyssä mainostamassa näytelmäämme, Anna Liisaa. Mukana olivat myös Joensuun Konservatoriolaiset ja he soittivat näytelmän tunnusbiisejä. Ihmisiä kävi paikalla runsaasti ja kilpailuun osallistujia oli paljon. Arvonta suoritetaan 29. maaliskuuta! Voittajille ilmoitamme henkilökohtaisesti.

Niin, ja Teatteri Väkivahvasta löytyy juttua Ylen sivuilta osoitteesta:
http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/03/opetusteatteri_koulii_nayttelijoita_turkkalaisittain_2436122.html

Kuva otettu tänään kauppakeskuksessa (Jonna, Mira ja Minä - takana kuikuilee Miika).

Kuvia Dubaista

2011-03-18T18:46:00.012+02:00

Vielä viikko sitten olin +30 asteen helteessä, Dubaissa.
Reissuhan meni loistavasti, ja siellä pääsi mukavasti irtautumaan kaikista arjen kiireistä. Lomaa oli vain viikon verran, mutta se riitti loistavasti rentoutumiseen.

Dubai oli hieno maa. Toki kaikki on niin viimeisen päälle rakennettua että mikään ei tuntunut oikein todelliselta tai aidolta. Tai no, onhan se tietty Dubain aitoa elämää, mutta poikkeaa aikalailla esimerkiksi Thaimaasta.

Dubaissa on joka paikassa vartijoita ja siivoojia. Ei varkaita missään, ei roskan roskaa missään. Kaikki ympärillä oleva tuntui niin uskomattomalta. Välillä tuntui kuin olisi ollut satumaassa. Outoa kun kerjäläisiä ei ollut missään, eikä kaupustelijoita. Niihin kun yleensä törmää niin useassa maassa.
Näkemisen arvoinen paikka ja paljon tulikin nähtyä, mutta niin paljon jäi vielä näkemäti. Seuraavalla kerralla sitten.

Tässä muutama kuva reissusta ja videonpätkä.

Uutisia ja hääohjelmaa

2011-03-17T11:50:00.005+02:00

Meitä Teatteri Väkivahvalaisia käytiin kuvaamassa pari päivää sitten Ylen paikallisuutisiin. Juttu tuli ulos eilen televisiosta. Me kaikki 14 näyttelijää, ohjaaja ja muusikot töllötimme lähetystä silmät lautasina. Alla linkki uutisiin:
http://areena.yle.fi/video/1300299432129

Ja sitten toisenlaisesta ohjelmasta. Olin viime keväänä kaasona hyvän ystäväni Hanna Savolaisen (ent. Päkkilä) häissä. He osallistuivat miehensä Marko Savolaisen kanssa Neljät Häät -kilpailuun. Jakso alkaa pyöriä Nelosella 28.4 klo 20.00. Hannan ja Markon jakso heti ensimmäisenä. Muistakaa katsoa.
http://www.nelonen.fi/ohjelmat/nelj%C3%A4t-h%C3%A4%C3%A4t/etusivu/video/morsiamet-teroittakaa-kyntenne

Laitetaan vielä Hannasta ja Markosta kuva tulevan ohjelman kunniaksi :).

Vipinää

2011-03-03T22:10:00.008+02:00

Voi luoja, paljon on taas tapahtunut sen jälkeen kun viimeksi kirjoitin.
Teatteri Väkivahvan prokkiksessa on edetty pitkälle ja huomenna on jo toinen läpimeno. Minun roolistani, eli Hussosta, on tulossa varsin mielenkiintoinen pakkaus. Tykkään ihan valtavasti tehdä Husson roolia. Hän on räkäinen ja pirullinen vanha eukko. Hirmu mielenkiintoinen ja haastava rooli. Olen parhaillaan siinä vaiheessa, että etsin Hussolle eleitä, kävelytyyliä ja tiukkaa ajatusta. Ensi-ilta on 1. huhtikuuta ja se tulee muuten ihan pian! Huomisen jälkeen pääsee viikon hengähdystauolle. Sanotaanko vaikka näin, että tuli aika sopivaan saumaan. Niin on sanonut jokainen muukin näyttelijä.

Tässä on meidän hieno Anna Liisa julisteemme

Ja sitten vain kaikki osallistumaan Anna Liisa -kilpailuun. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet osallistumisohjeet. Hyvät palkinnot :)!

Ja käykää tutustumassa myös Anna Liisa blogiin! Sieltä näette kuvia harjoitusvaiheista ja meidän talvivaellukselta jossa olimme viime viikolla! Mukana myös pari videonpätkää. Minua on kuvista turha etsiä, koska olen ollut kaikissa kuvissa kuvaajan roolissa. www.annaliisan.blogspot.com

Asiasta kukkaruukkuun. Muistanette kun puhuin Neito-elokuvasta jokin tovi sitten. Neito on nyt valmistunut, ja kävinkin elokuvan ensi-illassa Oulussa Valveella viime viikonloppuna. Hyvä oli!
Neidosta on tulossa pari näytöstä lisää 13. maaliskuuta Kulttuuritalo Valveelle elokuva studioon (osoite Hallituskatu 7 Oulu). Näytökset klo 11 ja 13! Näytöksiin kaikilla vapaa pääsy, mutta muistakaa varata paikat etukäteen: info@kaikenkeskella.com. Sähköpostiin tulee merkitä paikalle tulevien nimet.
Lisätietoja Kaiken Keskellä -sivuilta: www.kaikenkeskella.com

Ja vielä yksi asia! Koska kesä kovaa vauhtia tulla jolkuttaa, kannattaa alkaa katsella moottoripyörää valmiiksi. Täältä muuten lähtisi myyntiin nätti Suzuki GSX 750 F.. tehdäänkö kaupat ;)?

Pyörästä lisätiedot löytyvät nettimotosta osoitteesta www.nettimoto.com/suzuki/gsx/1084256

Hilipatihippan. Jutut eivät loppuisi vielä kesken - eivät lähellekään, mutta nyt täytyy alkaa painaa päällä tyynyä niin jaksaa huomisen läpimenon. Sitten nokka kohti Dubaita. Ja lupaan lupaan - siis jakaa Dubain kuvat kanssanne.
Näkemisiin!

Anna Liisa

2011-01-19T20:13:00.011+02:00

Nyt se on aloitettu - Minna Canthin Anna Liisa. Ensi-ilta tulee olemaan aprillipäivänä - eikä muuten ole aprillia!
Teema on valittu ja kohtauksiakin on jo vähän kehitelty. Saimme myös kuulla konservatoriolaisten sävellyksiä näytelmään. Kuulosti todella loistavalta. Musiikki tulee kokonaan heiltä.

Näytelmän suunnittelu alkoi mukavasti lumen merkeissä. Taiteilimme lumesta näytelmää kuvaavia veistoksia.

Lumen merkeissä jatkettiin. Kävimme viime viikolla lumikenkäilemässä ja teimme pareittain tarjouksia kohtauksista jotka esitettiin ohjaajalle.

Alla olevasta kuvasta voi päätellä kuinka vauhdikasta meno oli. Teksti ei todellakaan pysynyt ehjänä. Onneksi ei ollut kyse kuitenkaan alkuperäisestä plarista.

Asiasta kymmenenteen. Jos olet Joensuun seudulla (tai vaikket olisikaan), kannattaa käydä tsekkaamassa valokuvanäyttely Kuka Minä Olen Galleria Kohinassa 25. tammikuuta lähtien 13. helmikuuta asti. Näyttelyn on loihtinut Otsolan audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat sekä me - Teatteri Väkivahvalaiset.

Salamavalon välkettä

2011-01-07T00:21:00.009+02:00

Hyvää uutta vuotta kaikille tasapuolisesti! Viimeinen lomaviikko on käynnissä ja sunnuntaina suuntaan keulan kohti Joensuuta takaisin teatterin pariin.
Ennen arkeen paluuta kerkesin heittää keikan valokuvaajien Maarit Ketosen ja Marko Moilasen kanssa. Siinä on semmoinen parivaljakko, että oksat pois! Heistä tullaan vielä kuulemaan!
Liitän Maaritin ja Markon kotisivujen linkin blogiini kunhan heidän nettisivunsa valmistuvat.

Alla Maaritin ja Markon loisto-otoksia.

Tässä ei suinkaan ole kaikki otokset. Jätetään jokunen tuonnemmaksikin..
Meillä on Maaritin ja Markon kanssa aika melleviä jatkosuunnitelmia tiedossa - odottakaas vain kun näette.

Ohi on - siis joulu

2010-12-29T15:18:00.018+02:00

Toivottavasti kaikilla oli miellyttävä joulu. Minun jouluni on mennyt rentoutuessa ja herkullisia ruokia tehdessä ja syödessä - kohtuus kuitenkin syömiselläkin. Välttelin ylensyöntiä, koska en halua vieriä isona pallona takaisin Joensuuhun. Vastapainona syömiselle olen nostellut ahkerasti rautaa ja pelannut sulkapalloa. Vielä kun pakkanen laskisi, niin pääsisi hiihtelemään keskelle luminietosten.

Ennen aattoa tein etanoita, jottei jouluruokaan kyllästyisi ennen aikojaan. Niiden kanssa valkkaria ja hyvää leipää -> ei paremmasta väliä!
Aattona oli perinteisesti riisipuuroa ensin kanelilla, sokrulla ja voisilimällä. Toinen kierros otettiin sekahedelmäsopalla.
Joulupöydästä löytyi oikeastaan kaikki perinteiset jouluruuat kinkusta lanttulootaan.
Ruoka nautittiin chileläisen punaviinin kanssa: La Ronciere Reserva Merlot.

Jälkiruuaksi tein luumuvaahtoa. Siihen tuli kermaa, rahkaa, sokeria (+ vaniljasokeria), luumuhilloa ja sekaan lirautin hieman Kirsberry Cherryä. Päälle piparia, niin johan kelepas nautiskella.

Ilmat olivat suotuisat - pakkasta tosin oli aika reippaasti, mutta sehän ei menoa hidastanut.

Kiedoin pikku-ukon fleecehuopaan, niin ei päässyt pakkasukko puremaan.

Nyt kun joulusta on kulunut kohta jo viikko, jouluruoka alkaa luonnollisesti hieman tökkiä (ainakin minulla - mutta hienoa jos se vielä jollekin maistuu). Väänsin ruuaksi tänään kinkkupizzaa (yllätys yllätys). Pizzasta tuli aika miehinen - löin siihen kinkun kaveriksi meetwurstia vaikken edes tykkää siitä. Niin, ja potkua antamaan laitoin Tabascoa.
Jälkiruuaksi ei suinkaan ollut luumuvaahtoa vaan vadelmavaahtoa.

Rakettirikasta - mutta turvallista uuttavuotta everipotii!

Ihanata Joulua ja tapahtumarikasta vuotta 2011!!!!!!

2010-12-21T14:57:00.021+02:00

Syyslukukausi Teatteri Väkivahvassa on ohi. Aika on juossut niin nopeaa, että hyvä kun on perässä pysynyt (kovasti onkin saanut pitää kiinni ettei ole ote lipsunut). Joululoma kestää tammikuun alkuun, ja sen jälkeen alamme touhuta produktion parissa, joka on Minna Canthin Anna Liisa. Näytelmä tehdään yhteistyössä Joensuun pop-/jazz konservatorion kanssa. Kaikki ovat sitten tervetulleita katsomaan prokkista - muistakaakin tulla!

Syksyn aikana meitä on ollut opettamassa monta huippuopettajaa, kuten näyttelijä Pamela Tola (keho & mieli). Pamelan kurssilla opettelimme hetkessä olemista ja rohkeus / itsevarmuus kasvoivat huomattavasti. Pääsin yli lähes kokonaan eräästä pelostani, joka minua on kiusannut pienestä pitäen (johtuen osittain koulukiusaamisesta - kiitos vain kiusaajille!).

Maskeerausta meille oli opettamassa Kristiina Kinnunen. Kristiinan loistavaa kädenjälkeä voi nähdä esimerkiksi elokuvista Roskisprinssi sekä Prinsessa (ja lukuisat muut huippuleffat).

Alla vanhennusmaski, minkä Kristiina taikoi minulle.

Ja sama vanhennus mutta eri peruukilla (hiukset muuttavat paljon ulkonäköä).

Saimme myös meikata itsemme haluamallamme tavalla. Minun hahmoni oli kuolleista noussut noita, jolla osa naamasta oli palanut. Kaulassa piti olla alkuperäisten suunnitelmien mukaan hirttojälki, mutta viiltojäljeltä se kyllä loppujen lopuksi näytti.

Naaman värjäystä.

Haava kaulassa (jonka piti olla hirttojälki..).

Lopputulos.

Ja koko Väkivahva koossa (jos tuon näköinen porukka tulisi pimeällä kadulla vastaan, voisi olla että sydän löisi ylimääräisiä lyöntejä..)

Eräs mielenkiintoisimmista tehtävistä syksyn aikana on ollut kaupunki-impro tehtävä. Menimme kaupungille seuraamaan ihmisiä, ja etsimme sieltä mahdollisimman mielenkiintoisen persoonan (kukin etsi omansa). Henkilö tuotiin lavalle asti, eli hänen kaikki ilmeet, eleet, puhetapa, vaatetus jne. kopioitiin. Minun hahmoni sai nimekseen Paavali Yrjönheikki. "Pave" oli varsin mielenkiintoinen kaveri..

Kävimme myös Kolilla valokuvaus-työpajalla, ja siitähän taisinkin mainita viime päivityksessäni. Alla muutamia kuvia reissusta.

Esa Hirvosen aikido- / akrobatiatunneilla on tullut lisää notkeutta, rohkeutta ja kuntoa. Tällaista pitäisi jokaisen harrastaa!

Kaikista suurin kiitos kuluneesta syksystä kuuluu koulutusvastaavallemme Tiina Markkaselle!
Tähän on hyvä lopettaa. Sitten vain jouluherkkujen pariin! Herkullista mutta siltikin terveellistä joulua kaikille!

Syysloma, naisten ilta ja Oulun muotoilupäivät

2010-10-15T18:58:00.007+03:00

R niin kuin rohkeus. Sitä on tullut viime viikkoina lisää roppakaupalla. Akrobatiatunnilla on päässyt ylittämään itsensä erilaisilla tempuilla, kuten taaksepäin volteilla ja muilla ihmeellisyyksillä. Ne ovat sellaisia asioita, mistä olen aikoinaan ajatellut, että noin en uskalla tehdä koskaan.
Yleisöön suhtautuu nyt erilailla kuin ennen. Uskaltaa ottaa yleisön rohkeasti vastaan / mukaan. Lähes kaikista asioista - niin omasta elämästä kuin näyttelijäntyöhön liittyvistä asioista on alkanut ajatella jotenkin erilailla - positiivisesti erilailla. Vahvuutta on tullut fyysisesti kuin henkisestikin. Laulaminen muiden edessä ei ole enää niin iso kynnys.
Parasta on toki se, että ymmärtää, mitä näytteleminen oikeasti on. Itse asiassa teemamme koko vuoden ajan on: älä näyttele. Näyttelijäntyö itsessään on melko yksinkertaista kun pääsee jyvälle, mutta sen eteen täytyy tehdä paljon töitä. Näyttelijän täytyy tuntea aidosti ja juuri niin kuin roolihahmo tuntee. Et voi tunteilla, koska se on eri asia kuin tunteessa oleminen. Kontrolliapina heitetään roskiin. Täytyy uskaltaa olla, ilman että ajattelet mitä muut sinusta ajattelevat. Minulle yksi tärkeimmistä kokemuksista on eräs monologi, jossa olin kerjäläinen. Pääsin monologin aikana kiinni tunteeseen täysin. Yleisö toimi minulle ihmisinä jotka tuijottivat minua kadulla. Pyysin rahaa itselleni, ja lapselleni. En saanut rahaa, ja ajattelin "siinä ne paskat vain tuijottavat eivätkä anna penniäkään". Monologi puski tunteet pintaan - niin minulla kuin yleisölläkin. Aika hurjaa.
Aina ennen näyttelijäntyötä lämmittelemme itsemme hikoilemiseen asti. Kunnon lämmittely rentouttaa ja pudottaa suorituspaineita. Eräs juontaja oli seuraamassa esityksiämme ja hän oli ottanut vinkkiä lämmittelymetodistamme. Kun hänellä oli ollut juontokeikka, hän oli lämmitellyt samantapaisesti kuin me ja juontokeikka oli mennyt kuulemma todella putkeen kovalla latauksella. Hän sanoi, että lämmittelystä oli erittäin paljon apua ja hän tulee jatkossakin käyttämään kyseistä lämmittelytekniikkaa.
Tällä viikolla meillä oli Näyttelijä valokuvassa -työpaja Kolilla. Myös me näyttelijäopiskelijat saimme kuvata, mikä oli hyvin antoisaa ja opettavaista. Oli hauska ohjata valokuvaajia. He sanoivat, etteivät osaa olla kameran edessä, mutta kun näyttelijät ohjasivat heitä, työskentely helpottui huomattavasti.
Ryömimme pitkin metsiä. Kuvausympäristö oli mitä mainioin, sillä olihan kyseessä sentään maailman suurin rekvisiittavarasto. Kolilla oli lunta jo aika paljon, mutta silti hilluimme välillä puolialasti. Se on vain asennoitumiskysymys. Kylmyys ei tuntunut edes kovin pahalta. Loppuvaiheessa alkoi vähän varpaita ja sormia paleltaa.

Nyt on viikon tauko opiskelusta, syysloma meinaan. Tylsää ei varmastikaan tule, sillä näytelmiä olisi vielä luettavana ja analysoitavana. Niin, ja pari näytöskeikkaakin sattui sopivasti syyslomalle.
Huomenna 16.10 on Oulunsalon kauppakeskus Kapteenissa Naisten ilta, jonne kaikki ihanaiset naiset (sori miehet) ovat tervetulleita. Illassa mukavaa ohjelmaa ja meidän ihanaisten naisten muotinäytös. Tapahtuma on klo 18-21.

Ensi viikolla on Oulun Muotoilupäivät Oulun kaupunginteatterilla 22.-23.10. Kyseisen linkin takaa lisätietoa http://www.taitopohjoispohjanmaa.fi/muotoilupaivat/index.html
Lauantain 23.10 muotinäytös ja toki kaikki muukin ohjelma kannattaa tulla tsekkaamaan. Tervetuloa (tällä kertaa myös miehet)!

Oppi alkaa mennä perille

2010-09-07T17:33:00.014+03:00

Niin se aika taas juoksee (juoksi). Reilut kaksi viikkoa sitten alkoi näyttelijäntyön koulutus Teatteri Väkivahvassa. Opintojen parissa vietetyt viikot ovat olleet loistoaikaa. Opiskelijatoverit ovat huippuja ja kaikki ovat aidosti motivoituneita sekä sitoutuneita opiskeluun. Se parantaa huomattavasti ryhmähenkeä ja helpottaa työskentelyä kaikkien kohdalla.
Plussaa myös siitä, että koulussa tehdään paljon töitä fyysisen kunnon eteen. Aamuiset seitsemän kilometrin juoksulenkit antavat potkua koko päivälle.

Teatteri Väkivahvan tilat - Urkka (sen mitä puiden takaa näkee).

Ja sitten itse nostalginen opisto (sotasairaalana ja sisäoppilaitoksenakin aikoinaan toiminut).

Teatteri Väkivahva sijaitsee Pohjois-Karjalan opiston yhteydessä Pyhäselän rannalla. Mikäs sen näppärämpää, kuin käväistä uimassa tahi rantasaunassa koulupäivän jälkeen. Miksei, miksei..

Viime viikko meni teatterivaelluksella Kolilla ohjaajamme Kai Paavilaisen johdolla.
Takana on useita kilometrejä, hikeä ja paljon uutta oppia näyttelijäntyöstä. Luimme pätkiä Niskavuoren nuoresta emännästä samalla kun kapusimme jyrkkiä vaaroja tai kallioita, tai kun puikkelihdimme metsikön, risukon tai kaatuneiden puiden keskellä. Metsässä puikkelehtiessa oppii tarjoamaan ohjaajalle lukuisia eri vaihtoehtoja, koska toteuttamistapoja on niin paljon. Erilaisia vaihtoehtoja tulee automaattisesti tasoja sekä maastoja vaihdellen. Rankan rasituksen alaisena tekstin tuottamisesta tulee luonnollista, ja täten liiallinen yrittäminen - eli ylinäytteleminen jää pois. Pointin hoksaa, kun rämpii ensin ympäri metsää ja sinulla on koko ajan tekemistä samalla kun luet tekstiä. Yhtäkkiä joudutkin viemään esityksen yhteen paikkaan (lavalle) ja joudut olemaan paikallaan, tai voit liikkua maksimissaan muutaman metrin säteellä. Tulee vähän sellainen olo, että no mitä tässä nyt keksisi. Minulla ainakin meni eestaas veivaamiseksi, mikä on aika helkkarin kaukana luonnollisesta esiintymisestä. Pienen mietintätuokion jälkeen keksimme vastanäyttelijäni kanssa järkevän idean dialogiimme: Hakkasimme sekä sahasimme puita ja täten pystyimme loistavasti yhdistämään tunteita tekemiseemme. Kumpikin tosin keskittyi esityksen aikana ehkä liikaa omaan tekemiseensä, ja toinen jäi aika vähälle huomiolle. Mutta ei siitä sitten sen enempää. Treeniä treeniä. Siksihän täällä ollaan.

Yövyimme Turulan torpassa. Meitä "vartioi" lehmät ja lampaat. Vesi pumpattiin vanhan miljöön mukaisesti kaivosta, ja sauna oli mikäs muukaan kuin kunnon puusauna (jossa poltin perinteitteni mukaisesti käteni. Siinä ei ole mitään uutta).

Teatterivaellus oli osittain raskas, mutta hieno reissu. Voisin lähteä jo uudestaan. Meille järjestetään myös talvivaellus. Sitä odotellessa.

Vaellukselta siirryttiin sitten vähemmän fyysistä kuntoa vaativiin tehtäviin. Sen sijaan tarvitsee keskittymiskykyä ja aivonystyröitä. Luettavana on teokset kahdeltatoista kirjailijalta (toki muiden tehtävien ohella): Aristofanes, Sofokles, Goldoni, Shakespeare, Tsehov, Buchner, Wedekind, Canth, Jotuni, Moliere, Aiskhylos, Euripides. Hehei, olen menossa jopa ensimmäisen kirjan ensimmäisellä sivulla!

Päätän runoiluni Neito-elokuvan traileriin. Oli ilo olla tekemässä kyseistä leffaa.
Synopsis Kaiken Keskellä -sivustolta (www.kaikenkeskella.com)

Neito on syrjäinen pikkukylä, jonka asukkaat haluavat elää rauhassa omaa elämäänsä. Tarina kylän historiasta paljastaa kuitenkin arkaluontoisen salaisuuden. Neidon menneisyys pitää sisällään verisiä uskonsotia, joiden päätteeksi vääräuskoiset haudattiin kylän maaperään. Tapahtumat varjostavat edelleen kylän elämää, ja Neidon rajojen ulkopuolelle on levinnyt huhu, jonka mukaan sen maaperästä nousisi kesäisin roudan sulaessa kirottuja olentoja – vampyyreja.

Kolme nuorta aikuista, Turpa, Jeri ja Aava, lähtevät tutkimusmatkalle määränpäänään Neito. Automatka halki laajan Amaran maanosan vie kolmikon uudenlaiseen maailmaan, jossa myytit heräävät henkiin ja muuttuvat osaksi jokapäiväistä todellisuutta. Kun nuoret matkallaan pysähtyvät yöksi arveluttavaan Flavio’s-motelliin, saa vampyyrijahti uuden suunnan. Matka jättää jälkensä jokaiseen, eikä lopulta ole selvää, missä ihmisen ja vampyyrin raja kulkee.

Koti taakse jää - läksiäiset

2010-08-19T17:02:00.036+03:00

Kesä meni menojaan, jätti jälkeensä syksyiset merkit.
Vaikkei luppoaikaa kovin ollutkaan, kesä oli siitäkin huolimatta loistoaikaa. Tutustuin mahtaviin teatterialan ammattilaisiin ja opin heiltä paljon. Sanottaisiinko näin, että heidän ansiostaan päädyin käväisemään Teatteri Väkivahvan paripäiväisissä pääsykokeissa, ja niinhän siinä kävi, että 23. elokuuta alkaa Näyttelijäntyönkoulutus Joensuussa (Niittylahdessa). Pääsykokeiden tulokset selvisivät syntymäpäivänäni. Voisiko enää parempaa syntymäpäivälahjaa odottaa. No, sain minä kyllä mahtavaa kirjallisuuttakin lahjaksi: Ansa Ikosen elämänkerran.

Teatteri Väkivahvan koulutus pitää sisällään kaikkia näyttelijäntyön osa-alueita, kuten tanssi, laulu, improvisaatio, draaman ja teatterin historia, akrobatia / aikido, teatteritieto ja mikä mahtavinta minulle luontoihmiselle: teatterivaellus. Vaelluksella käydään läpi näytelmätekstiä ja tarkoituksena on opettaa tekstinkäsittelyä, ilmaisun luonnollista tuottamista ja näyttelijäntyön fyysisyyttä.

Läksiäisiä vietettiin veneillen akselilla Oulu - Oulunsalon lauttaranta - Varjakansaari - ja kävinpäs mutkan Kuusamossakin - siis autolla, en veneellä.
Alla muutamia otoksia reissunpäältä.

Ensialkuun kuvia lauttarannan kuppeesta

Sitten tunnelmia aavemaisesta Varjakansaaresta

Kotimatka alkakoot

Vetten päältä hypättiin autoon ja tie vei Kuusamoon

Näkymiä vaarojen päältä

Lähellä mökkiämme saimme matkaseuraa. Kyseinen kaveri seurasi pitkän matkaa perässä.

Seuraavat kuulumisten päivitykset teatteriopintojen keskeltä. Koittakaa pysyä vauhdissa mukana..

Protein Pudding - terveellinen suklaavanukas

2010-07-16T14:18:00.010+03:00

Vettä sataa, on koleaa, tekisi mieli painella peiton alle jonkin herkkupurkin kanssa. Mitähän se herkku voisikaan olla. Hetkinen, suklaa tekisi poikaa! Ääh, en ole kerinnyt edes lenkille tänään. Tulee vain huono omatunto kun syö suklaata eikä ole urheillut sen eteen. No mutta kappas, mitä jos taiottaisiin jotain oikein terveellistä suklaata? Ja kyse ei ole tällä kertaa raakasuklaasta. Miltä kuulostaisi Protein Pudding, ei paha ollenkaan. 72% huippulaadukasta proteiinia, ei lisättyä sokeria, ei keinotekoisia aromeja tai väriaineita, aspartaamia tai gluteiinia, makeutettu sukraloosilla, proteiinilähteet munanvalkuainen sekä maidosta saatavat kaseiini ja hera.
Voiko tuollaista vanukasta olla edes olemassakaan? Kyllä voi! Manninen Nutraceuticals toteuttaa unelmanne (unelmani)! Kyseessä on siis terveellinen suklaanmakuinen vanukasjauhevalmiste. Sammuttaa varmasti pahimmankin suklaanhimon. Maku tulee vanukkaaseen korkealuokkaisesta kaakaojauheesta ja luontaisesta suklaa-aromista.
No mitä eroa tällä tuotteella on sitten verraten normaaliin suklaavanukkaaseen? Ero on selvä: kaupan tuotteet sisältävät pääasiassa vain sokereita, phyi! Ja huom huom: Protein Puddingia voivat nauttia myös lapset!
Vanukas on parhaimmillaan kun sen sekoittaa täysmaitoon. Mausta tulee tällöin täyteläisempi. Tätä, ja monia muita super-tuotteita pääsee tilaamaan vaikkapas tuota linkkiä seuraamalla http://manninen.valmiskauppa.fi/ .
Maistoin itsekin ihan äskettäin Protein Puddingia ensimmäistä kertaa. Ensivaikutus: "Herrajee, voiko olla olemassa jotain näin hyvää ja terveellistä?". Laitoin päälle vielä muutaman kaakaonibsin. Nam!
Purnukasta (1kg) tulee noin 40 annosta, eli ei lopu ihan heti kesken. Hintaa on 34.90 euroa.

Nyt loput suklaavanukkaat nassuun, niin jaksaa lähteä töihin!

Voisipa juhannuksen elää uudestaan

2010-07-02T09:44:00.022+03:00

Juhannuskin mennä pätkähti, ja mitenkäs muutenkaan, kuin kuntoilun, valokuvauksen ja hyvän ruuan merkeissä.

Vietimme juhannusta Sotkamon kuppeilla, Vuokatissa.
Menomatkalla Vuokattiin käväisimme katsomassa Kajaanin linnanraunioita. Hieno muisto vuonna 1604 rakennetusta linnoituksesta (joka räjäytettiin vuonna 1716).

Linnanraunioita ympäröivä Kajaaninjoki oli oiva paikka Popan uittamiseen - tai itseasiassa kahlaamiseen. Vajaan vuoden ikäiselle chihu-pojalle vesi on vielä aika uusi ja ihmeellinen juttu.

Kajaanista lähdimme ajelemaan kaikessa rauhassa kohti Vuokattia. Vaan mitenpä sitä muutenkaan voisi ajella kuin rauhassa, kun vedimme perässämme asuntovaunua(?). Yövyimme torstai-perjantai välisen yön Nuottijärven taukopaikalla. Kannattaa käväistä jos ajelee siellä päin. Oli meinaa kiva paikka.
Aamulla käyttäessäni Poppaa rantapolulla törmäsimme taas kyykäärmeeseen. Vaan jo on kunnon käärmekesä!

Perjantaina ajelimme Vuokattiin, ja leiriydyimme Kattivankkurin camping-alueelle. En ollut käynyt Kattivankkurissa ennen. Ihastuin paikkaan heti! Kaikki oli niin siistiä ja uutta. Alue sijaitsee ihan Vuokatinrinteiden tuntumassa. Kattivankkuri on valittu vuoden Caravan-alueeksi vuonna 2005, ja ihan syystä!

Perjantain kohokohta oli juoksulenkki Vuokatinrinnettä ylös-alas. Välillä joutui repimään kyllä kaiken itsestään irti. Mahtava fiilis juoksun jälkeen. Siitä saunaan ja sitten herkullisen ruuan tekoon. PARASTA!

Lauantaina reippailimme seitsemän kilometrin pituisen Eino Leinon luontopolun. Tosin eksyimme jälleen hieman reitiltä (älkääkä kysykö miten se oli taas mahdollista), ja koko reissulle tuli matkaa arviolta reilun kahdeksan kilometrin verran (seikkailu on mukavaa..).

No, eksyttiin tai ei, näkymät oli hulppeat.

Juuri kun pysähdyimme grillikatokseen paistelemaan makkaraa, alkoi sataa ja ukkostaa oikein urakalla. Mikäs siellä oli olla sateensuojassa nuotion äärellä.
Kun lähdimme jatkamaan matkaa, sade loppui sopivasti. Kerkesimme kävellä muutaman kilometrin kastumatta, kunnes alkoi taas sataa. No, onneksi emme ole sokerista.

Tulipa taas tunne: Pakko päästä Vuokattiin ! Ja varmasti lähdenkin sinne niin pian kuin suinkin mahdollista!

Ja näin lopuksi vielä runonpätkää Eino Leinolta. Yhdyn täysin hänen sanoihinsa.

Näihin Eino Leinon sanoihin on hyvä päättää tämä tarina. Lämmintä ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Kesään kuuluu teatteri

2010-06-18T12:54:00.006+03:00

Enää vajaa kuukausi, kun Piiparinen porukoineen saapuu Meri Ouluun Toppilan Möljälle.
Vuorossa on tällä kertaa Vain Muutaman Huijarin Tähden -maalaiskomedia.
Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen maalaiskylään, Kuusniemeen.
Komedia saa alkunsa siitä, kun kirkkoherran toimeen matkalla oleva Matias Pohto ottaa kyytiinsä liftaavan tytön, joka myöhemmin osoittautuukin kunnan uudeksi kulttuuriministeriksi. Kuusniemen kylässä alkaa käydä melkoinen juorun kuhina, kun kyläläiset näkevät kirkkoherran nuoren kyytiläisen.
Jottei touhu menisi liian vakavaksi, mukana soppaa keittämässä ja huulta heittämässä on seurakunnan urkuri, Kanttori Ilmari Piiparinen.

Kaikki tsekkaamaan kesän paras maalaiskomedia!

Esityksiä seuraavanlaisesti:

• 16.07.2010 kello 19:00
• 17.07.2010 kello 19:00
• 18.07.2010 kello 14:00
• 21.07.2010 kello 19:00
• 22.07.2010 kello 14:00
• 22.07.2010 kello 19:00
• 23.07.2010 kello 19:00
• 24.07.2010 kello 19:00
• 24.07.2010 kello 14:00
• 25.07.2010 kello 14:00
• 28.07.2010 kello 19:00
• 29.07.2010 kello 14:00
• 30.07.2010 kello 19:00
• 31.07.2010 kello 19:00
• 01.08.2010 kello 14:00
• 06.08.2010 kello 19:00
• 07.08.2010 kello 19:00
• 08.08.2010 kello 14:00

Ja muihin uutisiin. Aiemmin mainitsin blogissani lyhytelokuvasta nimeltä Rikoksen Tiellä. Elokuva on nyt nähtävissä kokonaan. Alta vain leffa pyörimään ja popparit kouraan. Tosin elokuva voi loppua ennen poppareita, sillä kyseessähän on nimensä mukaisesti lyhytelokuva (kesto noin 6:48). Enjoy.

Kesä kesä kesä!

2010-06-14T12:31:00.019+03:00

Kesä on aivan ihanaa aikaa! Se mahdollistaa tekemään niin monenlaisia juttuja.
Kävimmepä eilen mieheni ja koirien kanssa Kalimenlammen (tai Kalimeen - kummin vain) suunnalla kävelemässä ja tarttui sieltä muutama kuvakin mukaan. Reissu oli hurjan tapahtumarikas (kuten aina kaikki reissut missä olen mukana).
Ensinnäkin eksyimme hieman väärälle polulle ja jouduimme hyppelemään soiden ja ojien yli. Kerran jos toisenkin mieheni kenkä jäi mutaan /suohon kiinni. Vaan kyllä oli naurussa pitelemistä. Siinä vaiheessa kun mieheni huusi "Apua, kyykäärme", silloin ei ehkä olisi saanut nauraa, mutta minkäs teet, nauru oli herkässä. Niin tosiaan, siellä kaiken risukon, heinikon ja mudan keskellä luikerteli isokokoinen Vipera berus, tunnetummin kyy. En kerinnyt ottaa siitä kuvaa. Tärkeämpänä pidin napata koirani turvaan.

Vaan jo oli reissu, mutta perille päästiin ja monta kilometria tuli käveltyä (ja hypeltyä). Kuljeskelen usein metsässä, ja kyypakkaushan olisi ihan viisasta pitää mukana, mutta eipä sitä ollut tälläkään kertaa. No, kantapään kautta varmaan tuokin. Kerran se purema pitää kokea, jotta pakkauksen muistaa pitää mukanaan.

Kannattaa käydä tutustumassa Kalimenlammen luontopolkuun. Kiva päivälenkki, ja laavuille voi pysähtyä paistelemaan vaikka makkaraa ja vaahtokarkkeja (nam!). Ajomatkakaan ei kestä sinne kauaa. Oulun keskustasta sinne tulee matkaa noin 15 kilometrin verran.
Ja ps. ei kannata lähteä poikkeamaan poluilta. Menee muuten semmoiseksi hyppelyksi, että sitä ei kestä pirukaan. Nimimerkillä: kokemusta löytyy...

Alla muutamia otoksia.

Poppa ei ollut metsälenkin jälkeen enää ihan puhtoisen valkoinen. Kuran ja mudan peitossa lähes koko poika.

Karvatassu oli siitäkin huolimatta niin onnellinen kun pääsi seikkailemaan pitkän lenkin. Ja uskokaa tai älkää, mutta pieni se maastakin ponnistaa. Vaikka Poppa onkin noin minikokoinen, silti se menee metsässä paremmin kuin moni ihminen (tahi moni koira). Hyppii reippaasti ojat yli ja rämpii mudan keskellä, ylittää ja alittaa kannot, risut, männynkävyt ja kaikki mahdolliset esteet. Erinomainen metsäkoira ;)!

Emma on myös varsin reipas 10-vuotias mummeliini.

Semmoinen reissu ja tarina tällä kertaa. Uutta odotellessa :)!

Elokuvaa ja näytöstä

2010-05-14T13:17:00.013+03:00

Mihin tämä kaikki aika katoaa? No en tiedä, mutta siitähän on taas ihan liian kauan aikaa kun olen viimeksi blogiani päivitellyt. Noh, on kerinnyt tapahtua kaikenlaista tälläkin välillä (taas kerran). Lohdutukseksi voin sanoa: En ole kerinnyt korkata edes ajokautta. Niinpä! Olen ollut koko ajan menossa jossain, milloin Helsingissä, milloin töissä, milloin missäkin.

Voisin kertoa parista jutusta, mihin kannattaa tutustua.
Aloitetaan vaikka eräästä jännittävästä lyhytelokuvasta nimeltään Rikoksen tiellä. Leffan on käsikirjoittanut ja ohjannut Jussi Hiltunen ja tuottajana toimii Piitu Venhola. Ennen kuin kerron sen enempää, suosittelen käymään tuolla: http://vimeo.com/10406881 (elokuvan teaser). Kävittekö? Löytyikö tuttuja kasvoja?

Elokuva tulee ensi-iltaan Tornion Elma-Gaalaan ensiviikolla, ja sen jälkeen se on nähtävissä seuraavissa paikoissa seuraavilla aikatauluilla:
- Tornio, Cult Cinema Cafe, 22.5 klo 14-16
- Kemi, Kulttuurikeskus - pieni auditorio, 24.5 klo 17-19 ja 19-21
- Oulu, Valve, 28.5 klo 16-17.30 ja
- Oulu, Valve, 29.5 klo 14.30-16.00

Sitten kun on käynyt katsomassa teaserin elokuvasta, voi siirtyä silmänruokaan - siis nätteihin vaatteisiin.
Jos muotinäytös kiinnostaa, kannattaa suunnata huomenissa Oulunsaloon Kauppakeskus Kapteeniin. Näytökset ovat kello 12.00 sekä 14.00. Meikki- ja hiusnäytökset klo. 11.00 ja 13.00. Jos joku ei tiedä, missä kyseinen kauppakeskus on, silloin kannattaa näppäillä navigaattoriin osoitteeksi Karhuojantie 2, Oulunsalo. Tervetulloo, siellä nähhään!

Aurinkoista vappua.. ei kun millaista säätä se lupasikaan?

2010-04-30T11:03:00.007+03:00

Vapuksi +5°astetta ja vesisadetta. Olenkohan lähdössä moottoripyörällä vappuajoihin. Annas kun mietin hetken. No en! Kyllähän tuo hiukkasen sapettaa, kun olin varautunut lähtemään. Moottoripyöräkin on jo ajokunnossa ja ajokamat valmiina.
Viime- ja toissa vappuna sää oli aivan upea - aurinkoinen ja lämmin. Motoristejahan taisi olla vuoden 2009 vappuajoissa noin 2000 kipaleen verran.
Vuoden 2008 ajoissa oli kunnon t-paita keli. Porukka katseli paraatiajoja kesäisissä vaatteissa ja söi jäätelöä. Nyt on tainnut vaihtua t-paita toppatakkiin ja nautiskelun kohteena on tällä kertaa lämmin juoma. Pelkkä ajatuskin noin karseasta säästä saa minut kananlihalle.

On minulla toki tuttavia, jotka huonosta säästä huolimatta hyppäävät mopon selkään. Nostan heille hattua! Vaikka niin, vaatetuskysymyshän se toki hyvin pitkälti on.

Jos jotakuta kiinnostaa (eikä tiedä), mistä ja milloin ajot lähtevät, niin paikkana on Oulun Raksilan markettien parkkialue lauantaina 1.5. Sieltä lähdetään ajelemaan mopopoliisien saattelemana kohti Muhosta klo. 14.00. Reittinä on: Teuvo Pakkalankatu - Kajaanintie - Heikinkatu -Lävistäjä - Uusikatu - Joutsentie - Kainuuntie.

Minäpäs lähden tästä maistelemaan miltä tekemäni appelsiinisima maistuu! Muistelen teitä kaikkia vappuajoihin lähtijöitä lämmöllä! Ajelkaa varovaisesti.

Oikein riemukasta työväen juhlapäivää kaikille!

Viikkoon mahtuu ja tapahtuu

2010-04-16T14:15:00.011+03:00

Flunssa on alkanut helpottaa ja arkielämän kuvioihinkin on päästy taas kärryille - suurinpiirtein. Treenaamaan en ole vielä rohjennut, koska en halua minkään sortin flunssasta aiheutuvaa sitkeää jälkitautia. On ollut tarpeeksi sairastelua muutenkin lähikuukausina. Voi kuinka tietäisittekään..

Kulunut viikko on mennyt suhteellisen leppoisasti. Viikkoon on mahtunut myös muutamia "kohokohtia". Niistä vähän.

Kävimme esittelemässä keskiviikkona ystäväni Hanna Päkkilän kanssa (Manninen Nutraceuticals Oy:n myyntipäällikkö) Mannisen erinomaisia ravintolisiä. Paikkana oli tällä kertaa CMS Beauty Center Oulussa. Tarjosimme asiakkaille maistiaisia mansikanmakuisesta HydroIso proteiinijauheesta. Se teki hyvin kauppansa, kuten myös mustaherukan makuinen raikas Anabolic Overdrive 2 palautusvalmiste. Ihmiset kummastelivat, kuinka ihanan makuisia proteiinijauheet ja palautusjuomat voivatkaan olla. Suosittelen maistamaan kyseisiä tuotteita! Todella maukkaita normaaleihin ravintolisiin verrattuna. HydroIsosta on saatavilla myös suhteellisen uusi tulokas: banaanin makuinen HydroIso. Sitä ei ollut esittelyssä, mutta pääsin maistamaan sitä hieman jemmapurkista, ja voin taata, että nam!

Tässä vaiheessa moni saattaa pudistella päätään ja ihmetellä, että mikä ihmeen HydroIso ja mikä Anabolic Overdrive 2? Kerrotaan ensin hieman HydroIsosta. Se on heraproteiinivalmiste, ja sen proteiiniosuus on todella suuri: n.90%! HydroIso on erinomainen etenkin sellaisille, jotka arvostavat korkealaatuista proteiinia sekä vähäistä rasvan ja hiilareiden määrää. Tuotteessa on vain 1,3g hiilihydraattia sekä 1g rasvaa. Laktoosin määrä on minimaalinen, käytännössä sitä ei ole lainkaan.
Itse käytän HydroIso mansikkaa ja se on todella näppärä etenkin kiireen keskellä. HydroIso ei tarvitse edes shakeria sekoittuakseen soijalesitiinin ansiosta.
Makeutusaineena on käytetty sukraloosia ja väriaineena luontaista punajuurijauhetta - siis mansikka HydroIsossa. Herkullista mansikan makua antamaan on lisätty luontaista mansikka-aromia. Banaani HydroIsossa on toki vastaavasti luontaista banaaniaromia.

Anabolic Overdrive 2 on tehokas palautusjuomavalmiste. Esittelytilaisuudessa asiakkaat ihastuivat valmisteen aitoon mustaherukan raikkaaseen makuun. Ja tässä, kuten HydroIsossakin, on käytetty täysin luontaisia mustaherukka-aromeita. Anabolic Overdrive 2:ssa ei ole käytetty geenimanipuloituja raaka-aineita, aspartaamia, keinotekoisia aromeja tai gluteenia eikä se sisällä laktoosia. Makeutusaineena on sukraloosi.

Manninen Nutraceuticals on oululainen urheilijoiden, kuntoilijoiden ja laihduttajien erityisruokavaliovalmisteiden ja ravintolisien valmistaja. Hanna Päkkilän sanoja lainaten heidän toiminnastaan: "Tuotanto ilman minkäänlaisia välikäsiä mahdollistaa erinomaisen laatukontrollin ja lyömättömän hinta-laatu -suhteen. Tuotteiden teho ja turvallisuus on testattu lumekontrolloiduissa yliopistotutkimuksissa, ja valmistuksessa noudatetaan lääketeollisuuden standardeja".

Olisihan se tietenkin hyvä tietää, mistä näitä, ja lukuisia muita ravintolisiä saa, eikö vain?
Tuotteet on saatavilla Manninen Nutraceuticals tukkumyymältästä Hajottamotie 11
90550 (Oulu) tai verkkokaupasta osoitteesta http://manninen.valmiskauppa.fi/ Ja eikun shoppailemaan!

Tämä viikko on ollut myös jännityksien viikko. Minä ja aika monet muut olemme saaneet jännätä, toteutuuko perjantainen vartiointialan lakko. Niinhän siinä kävi, että sopimukseen ei päästy, ja lakko oli vahvistunut viime yönä. Tänään on siis völläilty kotona, minä ja noin 7000 muuta. Lakon "kunniaksi" tekaisin herkulliset eväät. Alkuruuaksi tein super namia tomaatti-mozzarella salaattia yrttiöljyllä, porsaan sisukkaa kermaisella pippurikastikkeella ja bataatti-aurajuustomuhennosta. Jälkkäriksi tarskasin perinteistä leipäjuustoa kanelikermalla. Kyllä kelepas lakkoa juhulistaa!

Nyt valmistautumaan Ookko Nää Nauranu -klubille katsomaan Stand Uppia. Ratkiriemukasta viikonloppua kaikille!

Kaipuu takaisin aurinkoon

2010-04-08T13:50:00.094+03:00

Niin se vain pari viikkoa mennä hujahti, ja Thaimaa jäi taakse. Muistona vain flunssa (ilmaston muutoksesta - ilmeisesti), auringon tuottamat pisamat ja päivettynyt iho, sekä tietenkin monta sataa kuvaa (huomaa - mukana oli kaksi kameraa)! Haluankin jakaa osan kuvistani teidän kanssanne. Koitan puhua (kirjoittaa) tällä kertaa vähemmän ja kuvittaa enemmän.

Poppa muuten päätti lähtöpäivänä, että hän tulee reissuun mukaan. Hän varmisti paikkansa menemällä nukkumaan matkalaukkuni sisälle. Valitettavasti ressu jouduttiin jättämään kotiin, mutta hyvillä mielin, sillä hoitotätinä oli hyvä ystäväni Heidi. Terveiset Heidille :). Ja Poppa oli sulattanut kuulemma monen sydämen sillä aikaa, kun olimme reissussa. En ihmettele, on se sen verran söpö-höpö pakkaus.

Lentokoneessa istuskeltiin vajaat 11 tuntia. Meinasi takapuoli puutua, uskotteko?
En muistanutkaan, kuinka pitkältä lentokoneessa istuminen voi tuntua. Viimeksi takapuoli on tullut puudutettua noin pitkällä lennolla vuonna 2006. Silloin kohteena oli Bangkok ja Pattaya. Sen jälkeen on lennelty lyhyempiä lentoja mm. Italiaan, Kanarialle ja perinteistä Oulu-Helsinki-Oulu väliä.

Vihdoin pitkä lento oli takana, ja saimme huokaista helpotuksesta. Jes, pääsee pian ilmastoituun bussiin ja siitä hotskulle vaihtamaan kevyemmät kamppeet. Niin, no päästiin bussiin, kyllä, kunnes: Bussi hajosi kesken matkan. Meidät ajettiin paikallisen huoltsikan pihalle. Lähes kaikilla oli samat vaatteet päällään mitkä Suomesta lähtiessä, eli pitkää housua, paksua paitaa jne. Bussin sisälle ei voinut jäädä, koska lämmin ilma virtasi sinnekin, ja ilmastointikin kuulemma hajosi(?). Mikäs siinä, porukka seisoskeli kuumissa kamppeissaan lähes +40° asteen helteessä. Minäkin koitin vähän kääriä mustia housujani, mutta silti hiki virtasi. Enemmän meinasi ahdistaa kenkäni, jotka eivät hengittäneet pätkääkään.
Joku tovi odoteltuamme paikalle kaarsi uusi bussi. Tällä kyydillä pääsimme jokainen hotellille asti, fiuh.

Ensimmäiset päivät menikin Karoniin tutustuessa ja ihmeteltäessä. Karon Beach on noin kolmen kilometrin pituinen, joten rannan päästä päähän kävely käy ihan kuntoilusta, etenkin kun lämpöä on lähemmäs +40° astetta.

Thaimaa on ihana paikka senkin puoleen, että iltaisin ja öisinkin on lämmintä. Viime vuonna Kanarialla käydessäni olin ihan jäässä iltaisin, koska lämpötila saattoi laskea jopa +15-16° asteeseen, hyrr. Minulla oli siellä villapaita päällä, kyllä, ihan tosi. Thaimaassa valui hiki vielä illallakin. Paratiisi!
Ensimmäisenä lomaviikkona kävimme joka ilta katsomassa auringonlaskun. Siitä tuli meille tapa. Toisella viikolla sadekausi alkoi ilmoitella itsestään iltaisin tunteroisen ajan, joten auringonlaskua ei enää päästy näkemään.

Pimeän tullessa Karonin taivas täyttyi leijailevista paperilyhdyistä, vai miksi niitä ikinä virallisesti kutsutaankaan. Kyseessä siis ohuesta paperista tehty "lyhty" (tai vaikkapa mini-kuumailmapallo). Avoimessa alaosassa on sytytyspala renkaan keskellä, ja sen palaessa vapautuu lämmintä ilmaa joka täyttää pussin ja lyhty lähtee lentoon - eli samalla periaatteella kuin kuumailmapallo. Ja tottakai mekin sytytimme yhden lyhdyn!

Rakastan tulista ruokaa, ja aitoa thaimaalaista "chilipitoista" ruokaa sinne lähdettiinkin hakemaan. Meillä oli kuitenkin ongelmia saada tarpeeksi tulista purtavaa ravintoloista. Syy: Liian paljon ruokaa jäänyt turisteilta lautasille, ja siihen siis syy: Liian tulista, hot hot. Useat ravintolat ovat karsineet tulisuutta pois, lähestulkoon kokonaan.
Vaikka koitimme ilmaista eri keinoin haluavamme tulista ruokaa (kuten sanomalla: "much chili please, prik - eli Thaimaaksi chili / tulisuus, we love chili) niin emme saaneet. No yhden paikan muistan, missä saimme oikein kunnon hienvaluttaja ruokaa. Ravintolan nimi oli muistaakseni Karon Sea Food tjsp.
Joka päivä kävimme syömässä eri ravintoloissa, ja jälkkäriksi vedimme tietty Banana Splittiä. Tämä halkaistu bansku jäätelön, kermavaahdon, hillon ja suklaakastikkeen kera on ollut minun lemppari jo monen vuoden ajan!

Löysimme jo loman alkuvaiheessa kivan ravintolan, Summer Inn Karonin. Samassa yhteydessä oli myös guest house / hostelli. Omistaja oli muuten suomalainen! Paikasta sai majoituspalvelun lisäksi ruokaa ja juomaa, mutta me keskityimme enemmän nauttimaan talon mahtavasta ja ihan aidosta Irish Coffeesta. Lähes joka ilta istahdimme kyseiseen ravintolaan. En ole ennen välittänyt Irish Coffeesta, mutta tuolla ihastuin tähän kahvipohjaiseen juomaan ihan täysin!
Ravintolassa oli todella ystävällinen henkilökunta! Suosittelen käymään, jos Karonissa päin liikkuu.

/>

Eräänä päivänä suuntasimme pitkähäntäveneellä Phang Nga-saaristoon. Melkoinen turistipaikkahan se sekin oli, mutta tulipahan nähtyä osa James Bond 007 ja Kultainen ase -kuvauspaikkaa. Eräs asia meinasi unohtua. Ennen Phang Nga:ta kävimme katsomassa, miten raakakumi valmistetaan kumipuusta. Interesting.
Phang Ngan jälkeen suuntasimme Ko Panyi "paalukylään". Kylä kellui veden päällä paalujen varassa. Siellä asuvia muslimivähemmistöön kuuluvia ihmisiä kutsutaan merimustalaisiksi.
Paalukylän jälkeen kävimme Tam Suwankuhan luolatemppelissä jota vartioi useat pikku apinat. Syöttelin niille banaaniakin. Ja pisteenä iin päälle sain ihan aidolta munkilta siunauksen.
Kotimatkalla pysähdyimme cashewpähkinä-tehtaalle. Alkuun maistoimme terveellistä cashewpähkinä-mehua, ja katsoimme kuinka cashewit kuoritaan. Eipä ole mikään kovin nopea projekti..
Ja tiesittekö muuten, että Cashewpähkinät kasvavat puussa? Cashewpuu tunnetaan myös nimellä munuaispuu. Puussa kasvaa hedelmä, jossa cashewpähkinä on kiinni. Tai toisinsanoen, pähkinän sisällä on siemen, jonka me tunnemme cashewpähkinänä.

Karon Beachin aallot olivat hurjan korkeat ja voimakkaat. Venäytin kerran jalkani, kun aalto paiskasi minut veden alle ja siitä kimpouduin kohti merenpohjaa. Suu ja nenä oli täynnä suolavettä ja hiekkaa. Säikähdin, että nyt meni loma pilalle kun jalka vääntyi ihan mutkalle. Onneksi jalkani parani levon ja pienen "jumppaamisen" ansiosta.
Niin, ja sain jopa meduusalta pienet poltot. Olin uiskentelemassa, kunnes tunsin poltetta kaulassani ja rintakehässäni. Onneksi ne olivat "vain" hyvin pieniä meduusoja.
Vuokrasimmepas eräänä päivänä myös vesiskootterin. Voi että mikä ihana tunne liitää aaltojen päällä, ja kaasu pohjassa tietenkin. Pakko saada joskus vesijetti!

Reissun ihanin muisto on varmaankin elefantilla ratsastaminen! En ole ennen nähnyt elefanttia noin läheltä, saati sitten koskettanut sitä - tai ratsastanut sillä! Iho oli jännän karhea, ja luonne niin leppoisa. Elefantin rinnalla sitä tuntee olevansa aika pieni. Ja surullista, kuinka uhanalainen eläin elefantti on. Niitä salametsästetään koko ajan, ja voi olla, että lastemmelastelastenlastenlastenlastenlastenlastenlapset (?) eivät voi enää nähdä kyseistä eläintä. Jäljelle jää muisto vain.. Thaimaassa on tänä päivinä jäljellä enää noin 3000 elefanttia, ja koko Kaakkois-Aasiassa vain 35000-45000.

Elefantti, jolla ratsastimme, oli nimeltään Moddy (enkä ole muuten yhtään varma, miten nimi oikeasti kirjoitetaan). Se oli iältään muistaakseni vähän yli neljänkymmenen, ja Moddy oli ihanan kiltti kaveri. Mahout, eli "elefanttikuski" oli selvästi kokenut työssään. Oli turvallista olla elefantin kyydissä, koska kuski oli niin varman oloinen. Hän oli opetellut muutamia suomenkielisiä sanoja, ja heitteli niitä ilmaan nauraen. Ihanan iloinen ja leppoisa kuski.
Matkamme aikana Moddy pysähteli välillä mussuttamaan lehtiä ja oksia. Uskomatonta, että elefantti käyttää syömiseen jopa 16 tuntia päivässä. Ja aikuiselle elefantille voi upota 150-300 kiloa ruokaa päivän aikana. Eiköhän oteta norsuista mallia?

Samalla reissulla näimme myös, miten kookoskermaa/-maitoa/ja -ölyä valmistetaan. Mielenkiintoista, etenkin kun olen suuri kookoksen ystävä. Thaimaassa ostin kaikkea mahdollista kookokseen liittyvää, kuten kookosjäätelöä, kookos shampoota, kookos hoitoainetta, kookos vartalonpesuainetta, kookos kuorinta-ainetta jne. Kookosta koko tyttö täynnä.

Kaiken edellämainitun lisäksi meille esiteltiin myös, kuinka apinat pudottavat kookospähkinöitä puusta (sekä kuinka apina tykkää juoda pillimehua), kuinka norsut tanssii ja maalaa, ja miltä tuntuu istuskella niinkin jykevän eläimen päällä kuin vesipuhvelin.

Reissun päätteeksi kävimme syömässä herkullista paikallista ruokaa, ja näimme, kuinka thaimaalaista currytahnaa valmistetaan. Currytahnaan tuli kuivattua chiliä, sitruunaruohoa, valkosipulia, shalottisipulia, Kaffir-limen lehtiä, galangalia, kurkumaa, suolaa ja mustapippuria. Valmiin tahnan voi sekoittaa vaikkapa kanan, ananasviipaleiden ja kookosmaidon sekaan. Siinä on valmis thaimaalainen curry. Namsk!

Loman toiseksi viimeisenä iltana halusimme kokea jotain hienoa. Suuntasimme kohti Kamalaa (ei siis kamala paikka, vaan erään Phuketissa sijaitsevan alueen nimi) katsomaan upeaa Fantasea-show'ta. Se on esitys, jossa Thaimaan kansalliseeposta ovat värittämässä huimat akrobatiatemput, taikatemput sekä tietenkin elefantit.
Fantasean huvialue oli kuin Disneyland pienoiskoossa. Oli peliä ja ampumarataa, kauppoja ja huvipuistolaitteita, eläimiä jne.
Enne show'ta kävimme syömässä Golden Kinnaree-ravintolassa, ja sitä kutsutaan maailman suurimmaksi buffetravintolaksi. Asiakaspaikkoja ravintolassa oli 4000:lle henkilölle!

Viimeisen lomapäivän siunasimme tuliaisten ostoon, Karonin kiertelyyn (last time, nyyh) sekä Phuket Townin viikonloppumarkkinoille. Markkinoilla meinasi tulla tippa linssiin, kun paikalliset möivät koiranpentuja pienissä häkeissä. Pentutehtailua esiintyy tuolla varmasti ihan hemmetin paljon. En edes kehtaa kertoa, kuinka pahoinvoivilta monet pennuista näyttivät. Alkuun päätin, etten ota yhtäkään kuvaa, mutta koska pieni Bichonin pentu tuijotti minua niin sydäntäsärkevästi, oli minun pakko ikuistaa se ilme. Kyseinen Bichoni oli otettu hetkeksi pois häkistään. Toivottavasti muillakin koirilla on mahdollisuus saada vuoronumero jaloitteluun.

Kävimmehän viimeisenä lomapäivänä myös hierojalla. Koko reissun aikana hierontasaldoa tuli yksi niska-hartiaseutu, yksi kokovartalo ja kaksi jalkahierontaa. Hierojilla oli hyvät ja ronskit otteet. Suosittelen käymään!
Ja niin, koska yksi harrastuksistani on tankoakrobatia, siksi vielä kuva minusta roikkumassa tolpan nokassa. Piti mainita, jottette ihmettele, että minkä kohtauksen olen saanut hypättyäni yhtäkkiä tangolle. Oli vaan melko haasteellista pysyä siinä, koska tankoakrobatian trikit perustuu kitkaan, ja tuossa tilanteessa ei kitkaa oltu nähtykään, koska iho oli joka puolelta aurinkorasvassa.

Onneksi reissussa ei sattunut mitään kovin katastrofaalista. Yleensä minulle sattuu aika hurjia juttuja, ja mukanani olevat ihmiset pääsevät seuraamaan melkoista jännitysnäytelmää.

Juttua reissusta olisi kerrottavana vielä vaikka kuinka paljon, mutta pakko johonkin lopettaa. Myöhemmin saatan kasata videonpätkistä koosteen, ja liitän sen blogiini.

Pakko vielä viimeisenä sanoa eräs asia. Vaikka Thaimaassa on iloisia ihmisiä, kauniita maisemia, halvat hinnat, lämpöä riittää, jne., niin kyllä sielläkin on omat kurjuutensa. Parin viikon aikana tuli nähtyä paljon surullisia asioita. Ne laittoivat kyllä mietityttämään. Pitäisi muistaa olla onnellinen. Thaimaassa tuli niin paljon esille tilanteita, josta onni oli kaukana.

Koreana matkalle

2010-03-19T10:52:00.025+02:00

Huomenna se alkaa, kauan odotettu talviloma. Lentokone lähtee kohti tuhansien hymyjen maata, Thaimaata. "Siedettävänä" olisi kaksi viikkoa Phuketin Karon Beachia, ja auringonpaistetta aimo annos. Tällä hetkellä Phuketin lämpömittari näyttää +35°C. Ei paha ollenkaan. Ah, mikä onni ja autuus.
Mutta, jotta matkalle voi lähteä, täytyy tietenkin valmistautua kunnolla.
On pakkaamista, vakuutuksen ottoa ja niin edespäin. Ja hei - kaiken täytyy olla kunnossa myös ulkonäöllisesti, eikö? Siis ainakin naisen näkökulmasta..

Kävin värjäyttämässä hiukseni alkuviikosta jottei tyvikasvu yllätä reissun päällä. Olen käynyt ihan ipanasta lähtien laitatuttamassa hiukseni sukulaisellani, parturi-kampaaja Tuula Tapiolla. Liikkeeseen on voinut mennä aina ujostelematta ja rennosti pukeutuneena. Ei tarvitse miettiä, mitä Tuula ajattelee kun Ryysyrannan Jooseppi (lue:Henna) saapuu liikkeeseen. Tuula tietää, että Henna on Henna.

Astelin tälläkin kertaa sisälle tuttuun tapaan ryysyläisenä. Tuulan kaverina minut otti vastaan kaunis, vietnamilainen nuori nainen. Jo se ensisilmäys kertoi, että tuossa on aito ja iloinen ihminen. Ajattelin, että onpa hienoa kun Tuula on saanut noin tunnollisen oloisen työntekijän. Nainen esitteli itsensä Suny:ksi (kutsutaan Suni), ja eipä mennyt kauaa, kun jokaisella meistä kävi suu kilpaa ja hauskaa oli. Naurettiin niin, että meinasi vatsalihakset revetä. Suninkin seurassa pystyin olemaan oma itseni, aivan kuten Tuulankin. Voin siis jatkossakin mennä ryysylän kamppeilla laitettavaksi. Jes!

Hetken aikaa raatattuamme Suni ja Tuula kertoivat tulevista muutoksista, suurista sellaisista. Suni ei ollutkaan kohta enää pelkkä alainen, vaan liikkeen omistaja. Omistajamuutos tulee tapahtumaan kesän aikana. Ohhoh, hirmun iso muutos, mutta todella hieno sellainen. Sunin kaltainen ihminen ansaitsee ehdottomasti noin hyvän liikkeen. Kyseinen parturi-kampaamo on ollut Tuulalla hurjat 45 vuotta, kuvitelkaa! Ja on muuten yksi Oulun tunnetuimmista parturi-kampaamoista. Mikä hienointa, Suni haluaa kunnioittaa Tuulan kädenjälkiä niin paljon, että hän jättää liikkeeseen saman nimen. Parturi-Kampaamo Tuula Tapio tulee siis edelleen vaikuttamaan Valtatiellä, vaikka omistaja vaihtuukin.

Sunin koko nimi on Nguyen Suny Phuong. Hänen kotikaupunkinsa on Vietnamin suurin kaupunki, Hồ Chí Minh, ja suomeen Suni tuli viisi vuotta sitten. Parturi-kampaajan ammatista hänellä on kokemusta jo kahdeksan vuoden ajalta, eli hommat on täysin hallussa. Hääkampaukset ovat myös Sunin vahva puoli.
Hiustenlaiton lisäksi hän on myös taitava meikkaaja ja kosmetologi. Voin henkilökohtaisesti todistaa ja suositella, sillä Suni teki minulle aivan upeasti koristellut kynnet käsiin ja jalkoihin. Oli muuten ripeästi, mutta silti niin huolellisesti tehty. Suni sai lyhyetkin kynnet näyttämään kauniilta ja siroilta. Joskus nimittäin lyhyet kynnet tekevät sormista "nakkimaiset", mutta Sunin taideteoksilla saa hurjan muutoksen aikaan.
Oli melko ylellistä olla laitettavana, kun Tuula värjäili hiuksiani ja samalla Suni hieroi käsiäni ja laittoi kynteni kuntoon. Väliin Tuula piti nesteytyksestäni ja sokeritasapainostani huolen tarjoilemalla kahvia ja suklaata. Voi mitä ylellisyyttä, näin sen loman pitääkin alkaa.

Sunilta saa jonkun ajan päästä myös todella erikoisia koristeluita kynsiin. Haluaisitko, että koirasi kuva ilahduttaa sinua joka päivä kynsissäsi, tai että rakastettusi katselee sinua kynsistäsi? Tämä kaikki on pian mahdollista. Voit saada nimittäin haluamasi kuvan kynteesi painettuna.
Eikä tuossa vielä kaikki. Sunihan koristelee melkein mitä vain. Jos puhelimen ulkonäkö alkaa kyllästyttää, Suni voi piristää sinua koristelemalla puhelimesi.
Ilmeisesti Sunin koko perhe on yhtä taitavia käsistään, sillä hänen siskonsa tekee käsin kauniita helmilaukkuja. Niitäkin saa vaikka minkä näköisenä ja värisenä. Ja yleensäkin - helmistä voidaan loihtia sinulle ihan mitä vain haluat.

Kyllä kelpaa lähteä matkalle näin komeilla kynsillä. Jos joku osaa, se on Nguyen Suny Phuong.

Makuelämyksiä

2010-03-16T10:59:00.013+02:00

Viikonloppuhan on sitä varten, että silloin ladataan pattereita tulevaan viikkoon.
Aina tietty viikonloputkaan ei lähde käyntiin toivotuimmalla tavalla..

Alaselkäni on juntturoinut jo usean viikon ajan. Päätinkin aloittaa viime viikonlopun menemällä kuntosalille, jos vaikka saisi selkää jotenkin auki ja jos käyttäisi salilla aikaa oikein kunnon venyttelyihin. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes päätin tehdä maastavetoja. No hei tosi hieno juttu selkäkipuiselle. Selkähän hajosi entistä enemmän. Sen jälkeen ei kovin sulavasti liikuttu. Kävely oli varsin kankean näköistä. Kipulääkettä nassuun ja seuraava yö menikin kieriskellessä kivun kourissa.

Lauantaiksi olimme sopineet tuttavien kanssa menevämme katsastamaan uuden ruokapaikan Oulussa, Puistola Bistron. Lähteminen kohti ravintolaa oli hieman kankeahkoa - kiitos selän - mutta perille päästiin.
Nimensä mukaisesti kyseinen ravintola sijaitsee Harald Andersin suunnittelemassa Puistola-rakennuksessa. Ravintola oli nätti sekä kivan valoisa paikka. Henkilökuntakin oli ystävällistä.
Ja kannattaa muuten tsekata vessat, ne ovat näkemisen arvoiset - ihan tosi.
Mutta itse pääasiaan, eli ruokaan.

Emme ottaneet ollenkaan alkuruokia, vaan hyppäsimme suoraan pääruokien kimppuun. Annokseni oli kanatoast mangomajoneesilla, Brie-juustolla ja persikalla. Kyllä sillä pikkunälkä lähti. Niin, ja kaikin puolin ihan ok annos, mutta majoneesilla oli ehkä hieman liian hallitseva rooli - siis omasta mielestäni. Seuralaisteni lautasilta löytyi Caesar salaattia, sipulipihviä ja porsaannoisetteja. Sipulipihvissä ei jäänyt ainakaan epäselväksi, mikä pihvi oli kyseessä. Pihvi oli vuorattu freesatulla sipulilla. Annoksen tilannut tuttavani ei voinut syödä kaikkea sipulia, sillä sipulin määrä oli aika hurja.

Seuralaiseni valitsivat jälkiruoaksi Crème Brûléet. Minä halusin kokeilla jotain muuta, sillä Brûlée on tullut vuosien aikana vähän turhankin tutuksi.
Päädyin päärynä tarte tatiniin lakritsajäätelöllä. Kysyin ennen tilaamista, onko jäätelö tehty heidän keittiöllään, ja koska se oli, eritoten siksi halusin testata tämän piiraan. Alkureaktio: Piiraan värimaailma ei ollut kummoinen, sillä lakritsajäätelö oli suht. saman väristä mitä itse piiras. Ehkä päälle olisi voinut laittaa jotain muutakin kuin tomusokeria? Tai voihan se olla, että Puistolan keittiöllä on periaatteena karsia turhat "härpäkkeet ja heinät" pois. Tiedän sellaisiakin keittiöitä. Mutta kaikesta visuaalisesta viis, maku oli hyvä, varsinkin jäätelössä.

Ravintolaan kuuluu myös Deli-kahvila ja Dining-illallisravintola. Pitää käydä nekin katsastamassa tässä lähiaikoina.

Puistolan jälkeen piipahdimme Bar Bee:ssä. Drinkkilistan Top 1:nä oli Mojito. Se houkutteli. Harvemmin mitään drinkkejä juon, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen - tärkeiden seuralaisteni kunniaksi. Vaalen rommin, limemehun, mintunlehtien, sokerin ja soodaveden sekoitus olikin aika mainio. Ei liian makea, ja sopivasti kirpeä. Itse juoma vain jää aika vähäiseksi, sillä rehua (eli mintunlehtiä) oli niin paljon. Inhoan monissa drinkeissä sitä, että viinan / alkoholin maku tulee niin vahvasti esille. Mojito oli ihanan nami juuri sen takia, että sitrusaromit ja sokeri peittivät alkoholin maun. Tätä voisi sanoa hmm.. drinkki-elämykseksi..

Lauantai-ilta ei siis suinkaan mennyt alkomahoolia holtittomasti tolskatessa, vaan ihan siivosti istuessa. Been jälkeen menimme vielä ravintola Gloriaan viinilasillisille, mukamas hienostuneesti.

Sunnuntaina olikin taas kaunis ilma ja lähdimme Popan kanssa tapaamaan ystävääni ja hänen koiriaan ulkoilun merkeissä. Tällä kertaa pistin Popalle toppatakin niskaan, jottei pikku-ukko palellu. Hyvinpä poika tarkenikin ulkona, ja mikään ei hidastanut menoa, ei edes pikku pakkanen.

Kevättä tassuissa

2010-03-10T13:16:00.012+02:00

Tiedäthän sen tunteen, kun heräät aamulla etkä millään jaksaisi nousta ylös. Herätyskellon soidessa ajattelet: "Ei taas tätä, töihin".
Minulla oli juurikin tuollainen aamu tänään. Nukuin viime yönä niin huonosti. Yskin koko yön, enkä tajua miksi? Aamulla olin tietty kuin nukkuneen rukous.

Minulla on tapana lähteä koirani Popan kanssa ulos heti herättyäni.
Siinä pihalla seistessä huomasin (tai heräsin), kuinka kirkasta onkaan jo aamulla vähän yli kuusi. Aurinko paistoi ihanasti kasvoilleni! Poppa kuuli linnun visertävän, ja pyöritteli ihmetyksissään päätään. Jäimme kumpikin tuijottamaan puussa visertävää pikkuista piiperöä. Kevät on tullut! Väsymys jäi jonnekin unholaan ja hippasimme Popan kanssa reippaina sisälle.

Aurinko piristi päiväni. Pienestä se on näemmä kiinni.
Lenkkeilyn jälkeen Poppis alkoi kiikuttaa minulle lelua anelevan katseen kera: "Ethän heittäisi minulle edes kerran lemppari lehmääni?". Heitin ja heitin myös toisenkin kerran ja ties kuinka monta kertaa. Ei se mitään, mielläänhän sitä katsoo kun toinen suttaa liukkaalla lattialla lelun perässä.
Hassu epeli. Hassu myös sen suhteen, että sen pitää saada olla aina meiningeissä mukana. Mitä ikinä teenkin, Popan täytyy päästä operaatioon mukaan. Jos kokkailen keittiössä, poika on henkisenä tukena keittiönlattialla. Jos siivoan, Poppis istuu imurin juurella. Jos venyttelen, sitä täytyy ehdottomasti seurata vierestä.
Tai mikä parasta muutaman päivän takaa: otin itselleni sukat lipastonlaatikosta, niin eiköhän pitänyt pojan ängetä sukkien sekaan.

"Katsokaa nyt kaikki, mullon oma sukkaloota ja tänne ei pääse kukaan muu!"

"Hetkinen, kuka tänne koittaa tunkea minun reviirilleni?"

"No mutta Emma, senkin pumpulipuikko! Tänne et kyllä tule, menehän suohon siitä!"

"Ja lopulta minutkin heitettiin laatikosta pihalle. Emman syy.."

Butch meets Buttercream & Slap Shot

2010-03-02T13:02:00.021+02:00

Muffinisota on syttynyt! Värikkäiltä ja söpöiltä näyttävät muffinit ovat saaneet vastakaikua Newyorkilaisesta Butch Baker leipomosta. Jos täällä meillä tehdään suussa sulavia superhyper herkullisen näköisiä muffineja, siellä tehdään "maskuliinisia" armeijankuoseilla päällystettyjä muffineja. Tai miten olisi suklaa-olutkakku, tai muffini - kera pekonin! Hyh sentään! Rajansa leipomisessakin, vaikka omanlaisensa taiteenlaji se on sekin. Noh, toivottavasti pekonin kohdalla on ollut kyse sentään suolaisesta muffinista..

En irroitellut ihan noin paljoa, mutta jotain vähän erilaista koitin kuitenkin.
Alla olevassa kuvassa perus muffinitaikinalla tehty "taideteos". Taikinan sekaan on heitetty kevyesti lakritsikastiketta. Se antaa kivan miedon säväyksen lakritsista, mutta lakritsin maku ei ole kuitenkaan liian hallitseva. Hauska juttu myös ulkonäöllisesti. Jokaiseen muffinivuokaan on piilotettu Pätkis-suklaan palanen taikinan sisään. Sisällä siis kiva suklaa ylläri. Leivoksen päällä ihan vain sulatettua valkosuklaata ja pisteenä i:n päällä strösseleitä.

Muffineista muihin aiheisiin.
Sonata Arctica oli taas jotain niin upeaa, että meinasi lähteä jalat alta viime perjantaina! Kameraa en ottanut paikanpäälle, joten todistusaineistoa ei ole tällä kertaa.

Todistusaineistosta puheen ollen. Voinpas todistaa näheeni Hansonin veljekset kuluneena lauantaina! No ei nyt sentään ihan aitoja vuoden 1977 Hansoneita, mutta Oulun Energia Areenalla pelatun hyväntekeväisyysottelun Hansoneita.
Suomen proteesijääkiekkomaajoukkue pelasi "julkkisjoukkuetta" vastaan ja tuohon julkkujoukkueeseen oli tupsahtanut mukaan kolme pitkälettistä raa'alla voimalla varustettua Hansonia. Peruukkien takaa löytyi kolme tuttua radioääntä: Mika Kuki Radio Megalta, Arttu Harkki Radio Novalta ja Salovaaran Lauri Yleltä.
Ottelu oli leikkimielinen ja pelaajilla oli hauskaa, katsojista puhumattakaan. Voiton vei proteesijääkiekkomaajoukkue, maalein 9-8. Hieno ottelu! Kyseinen lätkämatsi oli kerännyt noin 1400 kävijää.

Alla muutama hassu kuva ottelusta.

Torstai on..

2010-02-25T13:41:00.006+02:00

Niin, torstai on - tänään, eikä edes toivoa täynnä. Huomista kuitenkin odotellessa. Pääsen jälleen ihastelemaan suosikkiyhtyeeni upean keikan antia. Ja mistäs bändistä tässä nyt onkaan kyse? Vinkki: Bändi on saanut alkunsa Kemissä vuonna 1996 ja se soittaa melodista metallia. *Hiljaisuus - ja kukaan ei vastaa*
No Sonata Arctica, tietenkin!
Viimeisin näkemäni keikka oli poikien kotikaupungissa, Kemissä, hyvätunnelmainen Sonata Arctica Open Air 8. elokuuta 2009. Pitäähän se käydä katsomassa poikien kunto vähintään puolen vuoden välein ;).
Alla olevat kuvat eivät ole kovinkaan hyvälaatuisia, koska valitettavasti en omistanut silloin vielä järkkäriä. Onneksi asiat on nykyään toisin..
Kuvat otettu Sonata Arctica Open Air:sta 2009.

Ja nyt eikun hiihtämään, niin jaksaa huomenna jammailla Vodka Hava Nagilan tahtiin.

Pakkas- ja herkkuterveiset!

2010-02-22T12:49:00.010+02:00

Huh, nyt vasta pääsin, tai no kerkesin kirjoittamaan blogia. Viime kerrasta onkin aikaa.
Edellisessä blogissani kerroin aikovani leipoa laskiaispullaa. Sen tein, ja aika monta muutakin hyvää herkkua. Napsin varsin kuvia tekeleistäni, ja esittelen niistä muutamia tässä ja nyt. Mukana myös hurrrjan hyvä punaviini - suosittelen!
Valitettavasti kuvat on ängetty yhteen ja samaan kuvapläjäykseen (muka tyylikkäästi), joten koittakaa saada selkoa :).

Alla olevassa kuvassa ylh. vasemmalla: Erinomaisen täyteläinen punaviini, MontGras Carmenère-Shiraz 2009, Chile. Sopii nautiskeltavaksi porsaan, kanan / kalkkunan, pitsojen / pikkulämpimien kanssa, tai ihan vain seurustelujuomana.
Itse en yleensä kovin täyteläisestä punaviinistä välitä, mutta tämä punaviini on sopivasti "kevyen täyteläinen". Kuulin huhuja viiniasiantuntijalta, että kyseinen punaviini on ollut aiemmin keskitäyteläinen, mutta alkoholipitoisuuden noustua viini on muutettu täyteläiseksi.
Tämä jumalten juoma ei kirpaise edes hinnallaan, sillä pullollisen tätä hyvää saa kahdeksalla eurolla. Ei paha! Kaikki hyvä ei aina maksakaan maltaita..

Viinin vieressä oikealla omin pikku kätösin tehty patonki.

Ylhäällä oikealla Pac-Man jolla on partavaahtoa suussa, tunnetaan myös nimellä laskiaispulla.

Alhaalla vasemmalla etanaa parhaalla mahdollisella tavalla, eli valkosipuli-aurajuustoetanoita.
Simppeli herkku: Pannuun reippasti voita, sekaan murskatut valkosipulinkynnet, hieman mustapippuria sekä miniminimaalisesti suolaa. Kevyt freesaus. Sekaan pieni liraus valkoviiniä. Sitten vaan illan isännät eli etanat sekaan ja kevyt pyöräytys pannulla. Ei liian kauan, tai muuten etanat tuppaa olemaan purukumia.
Lopulta etanat heitetään etanapannuun, ja koloihin valutetaan reippasti valkosipulivoita. Päälle ripotellaan aurajuustoa ja pannua käytetään nopsaa uunissa ylätasolla korkeassa lämpötilassa, jotta päälle tulee kaunis etelän lämmön rusketus. Nilviäiset naatiskellaan hyvän patongin ja viinin kera.

Oikealla alhaalla onkin sitten Henna C's Special Lasagne. Sisältää normaalista poiketen mm. sieniä.

Eikäpäs tuossa vielä kaikki, lällällää.
Kaikkihan puhuvat nyt raakasuklaasta, joten pitihän se minunkin koittaa vääntää sitä. Ennen omia suklaateoksiani maistoin ystäväni tekemää raakasuklaata, ja täytyy sanoa että se oli jotenkin koukuttavan hyvää. Alkuun olin että "hmm öö", mutta hetken pyöriteltyäni suklaatinpalaa suussani maku muuttui nautinnoksi.

Hipsin luontaistuotekauppaan raaka-ainelista pienissä kätösissäni. Meinasi muuten tippua legot suusta kun näin tuotteiden hinnan! Ainekset tulivat maksamaan yli 40 euroa. Nii-in, kallista on, kyllä vain.

En minä tosiaan huvikseni laita suklaaseen noin paljon rahaa palamaan, vaan luotan siihen, että kaakaopavut ovat oikeasti niin terveellisiä kuin niiden kerrotaan olevan. Kaakaopapu sisältää runsaasti mineraaleja ja antioksidantteja (+ paljon mm. verenkiertoa parantavia aineksia; Flavanolit / Flavonolit). Koko ajan tehdään lisää uusia tieteellisiä tutkimuksia kaakaopavuista ja sen vaikutuksista. Odottakaamme mielenkiinnolla uusia uutisia!

Itse en kovin välitä kaupan suklaasta (outo nainenko?).
Ja niin tosiaan, kaupan suklaathan eivät ole mitään terveyspommeja. Valtaosa suklaan terveysvaikutteisista aineksista tuhoutuu valmistusvaiheessa nääs.
Vaikka (kaupan) tummasta suklaasta sanotaan, että se on super terveellistä, niin valitettavasti senkin ravinto-arvot tuppaavat köyhtymään valmistusprosessissa. Anteeksi kun toin totuuden ilmi ;). Ja ilman mitään tieteellisiä tutkimuksia jokainen osaa päätellä millaisen määrän kaupan suklaat sisältävät lisäaineita ja sokereita sekä muita "ylimääräisiä ei niin terveellisiä" -juttuja.
Mutta viis niistä nyt, jokainen nauttikoon niin paljon herkkuja kuin lystää. Suklaa on POP!

Palataksemme kuitenkin vielä tähän terveysvaikutteiseen suklaaseen.
Kuvassa (alhaalla) oleva raakasuklaa pitää sisällään:

- Kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä
- Kaakaovoita
- Tummaa kaakaojauhetta
- Kaakaonibsejä
- Gojimarjoja
- Cashewpähkinöitä

.. ja auts.. saanko tunnustaa. Oli pakko laittaa ripaus vaniljasokeria, koska ei ollut hunajaa (seli seli)! Eihän kerrota kellekään? ;)

Tässä kuvassa kaikki raakasuklaan ainekset:

Hui, jopas on ollut herkkuja mahan täydeltä!
Muistanette viime kerralla, että aioin minä mennä leipomisen ja ruoanlaiton lisäksi myös ulos peuhaamaan koirien kanssa (ja kuluttamaan kaikki ne hurjat energiamäärät mitkä noista herkuista on minuun imeytynyt). Alla todistusaineistoa ulkoilusta - ainakin koirista.
Ilma oli tuolloin mahtava, aurinkoinen ja sopiva pikkupakkanen! Tähän on hyvä lopettaa.
Ensi kertaan, moi!

"On viikonloppu eessä taas.."

2010-02-12T14:56:00.003+02:00

.. on viikonloppu, mennään taas". Näin laulaa Martti Servo & Napander. Sopiva laulu tähän hetkeen.

Kohta olisi aika lähteä viettämään (ansaittua) viikonloppua. Suunnitelmissa olisi vaikka ja mitä oman pääni menoksi. Tänään ainakin hulluttelua improvisaatiotyöryhmän kanssa (+ kenties salilla käynti siihen päälle), huomenna hyvän ystävän ja koirien kanssa ulkoilua (2 x Cavalier kingcharlesinspanielia vs. Chihuahua), Brassitreenit (eli Brasilialainen jujutsu), ilmeisestikin myös vähän jääkiekkoa: Kärpät - Jokerit (saakohan Kärpät taas turpiin..?), ystävänpäivänä lounastelua siskon ja äidin kanssa ja jos vielä kerkeää (lue: jaksaa), niin Hokutoryu jujutsun treenit. Ja kappas, viikonloppuhan menikin siinä! Auts..
Ainiin, katsotaan jos kerkeäisin vielä jossain välissä leipomaan laskiaispullat laskiaissunnuntain kunniaksi.

Mukawaa ja RENTOUTTAVAA wiikonloppua kaikille :)!

Vastasyntynyt - siis blogi

2010-02-08T15:30:00.003+02:00

Blogini näki päivänvalon tänään, vaikka se on ollut vireillä jo pidemmän aikaa. No, parempi myöhään kuin milloinkaan, eikös?

Kuten kuvauksesta voikin jo päätellä, blogini tulee sisältämään asiaa mm. liikunnasta, ruoasta, teatterista, koirista sekä ihan arkiaskareistakin.
Pähkäilin pitkään mistä alkaisin kirjoittaa. En osannut kuitenkaan poimia yhtä minulle tärkeää asiaa, vaan kasasin kaikki samaan pakettiin. Joten, täältä tulee - hold on!